Skip to main content

Daikinin tietopankki lämpöpumpuista

Kysymyksiä ja vastauksia

Ilmalämpöpumppua voi käyttää sekä kesällä viilentämiseen että lämmityskauden aikana lämmittämiseen. Ilmalämpöpumppu vähentää tuntuvasti kodin energiankulutusta, joten iIlmalämpöpumppu kannattaa hankkia jokaiseen sähkö- tai öljylämmitteiseen taloon.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin eli SCOP on kylmässä ilmastossa neljä, eli yhdellä kilowatilla ostettua sähköä saadaan keskimäärin neljä kilowattia lämpöä. 

Säästö energiankulutuksesta riippuu myös siitä, miten ilmalämpöpumpun tuottama lämpö jakautuu huonetilassa. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva arvioi, että ilmalämpöpumppu voi vähentää kodin kokonaisenergiankulutusta jopa 30 prosenttia.

Daikinin ilmalämpöpumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, sillä laitteilla ei ole alinta käyttölämpötilaa. Daikin ilmoittaa ilmalämpöpumpuille suoritusarvot -25 °C lämpötilaan saakka, mutta olemme testanneet pumput -30° C lämpötilassa ja lämpöpumppuja käytetään Lapissa vieläkin kylmemmissä olosuhteissa. 

Sammutettuna ollutta lämpöpumppua ei kannata käynnistää erittäin kovalla pakkasella, vaan on hyvä odottaa kelin lauhtumista. 

Jatkuvasti lämpimänä pidettävissä tiloissa ilmalämpöpumppu kannattaa pitää päällä koko lämmityskauden ajan. Tarpeen vaatiessa sisälämpötilapyyntiä voi ajastaa kaukosäätimen tai mobiililaitteen Onecta-sovelluksen avulla. Sisälämpötilaa voi esimerkiksi hieman laskea silloin, kun kotona ei olla. Laadukasta ilmalämpöpumppua ei ole myöskään tarpeen sammuttaa pakkasen kiristyessä. 

 

Mökillä lämpöpumppu voi olla sammutettuna, mikäli mökkiä ei pidetä koko ajan lämpimänä. Erittäin kovalla pakkasella ilmalämpöpumppua ei kuitenkaan kannata käynnistää, vaan on hyvä odottaa kelin lauhtumista. 

 

Ilmalämpöpumpun tärkein huoltotoimenpide on sisäyksikön suodatinten puhdistus, joka kannattaa tehdä vähintään kerran kuukaudessa. Mitä enemmän epäpuhtauksia sisäilmassa on, sitä useammin suodattimet on puhdistettava. Tavallisen puhdistuksen voi tehdä itse, apuvälineiksi tarvitaan vain imuri ja vettä. Ilmalämpöpumpun säännöllinen huollontarve johtuu pitkälti siitä, että toimiessaan sisäyksikkö kierrättää koko ajan lävitseen sisäilmaa ja suodattaa samalla siitä pölyä, siitepölyä ja muita epäpuhtauksia.

 

Samalla kertaa ilmalämpöpumpun ulkoyksiköstä voi puhdistaa varovasti siihen mahdollisesti joutuneet roskat ja lehdet. 

Ammattilaisen tekemä huolto ja tarkistus on tarpeen käytöstä riippuen 2–4 vuoden välein. Tällöin mm. pestään lämmönsiirtokennot sekä mitataan imu- ja puhalluslämpötilat. 

 

Lämpöpumppuihin ei tarvitse lisätä normaalisti kylmäainetta laitteen käyttöönoton jälkeen. Lisäämistarve merkitsisi sitä, että laitteessa on vuoto, joka on korjattava. Kylmäaineita sisältävien laitteiden asennus, kunnossapito, huolto, korjaaminen, käytöstä poistaminen, vuototarkastus ja talteenotto vaativat kylmäalan pätevyyden. Mikäli epäilet laitteessa toimintahäiriötä tai vuotoa, ota yhteyttä omaan Daikin-jälleenmyyjääsi. 

 

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikössä on suuri puhallin, joka kierrättää ilmaa lämmönsiirtokennon läpi. Ääntä syntyy aina, kun ilmaa liikutellaan, ja sitä enemmän, mitä nopeammin ilman on liikuttava. Daikinin nykyaikaisissa pumpuissa äänenvaimennukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. 

 

Ulkoyksikön äänillä on erityistä merkitystä tiheään rakennetuilla alueilla sekä kesällä, kun lämpöpumppuja käytetään jäähdytykseen ja ulkona oleskellaan paljon. Myös kerrostalon parvekkeelle sijoitettavan jäähdyttävän ilmalämpöpumpun ulkoyksikön on oltava hiljainen. Laadukkaan Daikin-ilmalämpöpumpun ulkoyksikön äänenpaine on hiljaisella asetuksella 43 desibeliä, joka ei tunnu häiritsevältä. Valtioneuvoston määrittämä tiukempi ohjearvo uusilla asuinalueilla on 45 desibeliä ja vanhoilla alueilla 50 dB. 

 

Sisälle kantautuviin ääniin vaikuttaa merkittävästi myös laitteen asennus. Asennusliike käyttää aina sopivia vaimennuskumeja tai -jousia, jotka ehkäisevät käyntiäänen ja värinän välittymistä sisätiloihin. 

Daikin ei suosittele ilmalämpöpumpun ulkoyksikön kotelointia edes ritilöillä, mutta laitteen päälle voi asentaa sitä suoralta lumisateelta ja esimerkiksi katolta tippuvalta jäältä suojaavan katoksen. Lämpöpumpun energiatehokkuuden kannalta on tärkeää, että ilma pääsee kiertämään ulkoyksikön ympärillä mahdollisimman esteettömästi. 

 

Ilmalämpöpumppu ottaa ilmaa ulkoyksikön takaa ja puhaltaa kennoston läpi virranneen ilman pois yksikön etupuolelta. Ulkoyksikön on tämän vuoksi oltava vähintään 10 sentin päässä seinästä. Mikäli ulkoyksikkö päätetään kuitenkin koteloida ritilöillä, on rakenteen oltava mahdollisimman väljä. Laitteen taakse on jätettävä vähintään 15 cm ja eteen vähintään 30 cm tilaa. Kotelointi voi heikentää laitteen hyötysuhdetta. 

Kun lämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöä, ulkoyksikkö jäähtyy ja sen pintaan voi tiivistyä ulkoilman kosteutta. Tämä on täysin normaalia. Lämpöpumppu sulattaa automaattisesti huurteen aika ajoin. Huurteen ja jään kertyminen on huomioitava lämpöpumpun sijoituksessa, sillä sulatuksen aikana ulkoyksikön alle kertyy vettä, joka jäätyy pakkasella.

Ilmalämpöpumppujen ja ilma-vesilämpöpumppujen nestemäinen kylmäaine sitoo ulkoilman lämpöä, joka saa kylmäaineen höyrystymään. Kun lämpöpumpun kompressori puristaa kylmäaineen kokoon, nousee sen lämpötila voimakkaasti ja lämpö siirretään sisäyksikön kautta huoneilmaan. Lämpöpumpun suurin etu on se, että lämmitysteho on moninkertaisesti suurempi kuin kompressorin ja puhaltimen käyttämän sähköenergian tarve.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö lämmittää huonetilaa puhaltimen avulla eikä lämmitä kodin vesijohtoverkoston käyttövettä. Lämmintä vettä voi tuottaa ilma-vesilämpöpumpun tai maalämpöpumpun avulla.

Talon ominaisuuksiin perustuva lämmön tarve ja lämmitysprofiili ovat perusta, joka määrittelee tarvittavan lämpöpumpun kapasiteetin: monenko kilowatin pumppu kotiin tarvitaan. Lämmön tarpeeseen vaikuttaa mm. paikallinen ilmasto, kiinteistön koko sekä talon energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat kuten eristysten määrä. Lämpimän veden tarpeeseen vaikuttaa suoraan asukkaiden määrä ja myös mahdollisesti eri aikoina vaihteleva veden käyttötarve

Ilmalämpöpumpun, joka siirtää lämpöä ulkoilmasta ja puhaltaa sen sisätiloihin, voi asentaa millä lämmitysjärjestelmällä varustettuun taloon tahansa. Ilmalämpöpumppu ei ole yleensä talon ainoa lämmönlähde, mutta sillä voi täydentää esimerkiksi vanhaa sähkö- tai öljylämmitystä. 

Ilma-vesilämpöpumppu taas siirtää ulkoilman lämpöenergiaa vesikiertoiseen lämmitykseen ja sopii siksi suoraan sähkö- tai öljylämmityksen korvaajaksi. Sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. 

Myös maalämpöpumppu on vesikiertoisen keskuslämmityksen lämmönlähde. Maalämpöpumppu edellyttää maahan porattua lämpökaivoa tai maahan tai veteen upotettua keräysputkistoa. 

Valtuutetut Daikin-jälleenmyyjät auttavat valitsemaan sopivan lämpöpumpun.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikön puhallin kierrättää jatkuvasti sisäilmaa ja poistaa siitä samalla pölyä ja muita epäpuhtauksia. Siksi sisäyksikön suodatin on hyvä puhdistaa kahden viikon välein. Suodattimeen kertyneen pölyn voi poistaa imuroimalla. Jos lika ei irtoa helposti, suodattimen voi pestä haaleassa vedessä, johon on lisätty tilkka neutraalia pesuainetta. Suodattimen on annettava kuivua kokonaan ennen sen asentamista takaisin sisäyksikköön. Tarkemmat ohjeet suodatinten ja lämpöpumpun puhdistukseen löytyvät oman lämpöpumpun käyttöohjeista. Käyttöohjeet löydät myös Daikinin verkkosivuilta. 

 

Lähimmän valtuutetun Daikin-lämpöpumppujen edustajan löydät helposti täältä. Jälleenmyyjämme huolehtivat myös lämpöpumpun asiantuntevasta asennuksesta.

Kaikilla Daikin-ilmalämpöpumpuilla voi viilentää huonetilaa kesällä. Lämpöpumppu myös vähentää kosteutta, jolloin kuumuus tuntuu vähemmän painostavalta. Jäähdytysominaisuus on saatavilla myös moniin Daikinin ilma-vesilämpöpumpuihin ja maalämpöpumppuihin.

Hyvälaatuiset ilma- ja ilma–vesi-lämpöpumput toimivat tehokkaasti aina –25 pakkasasteeseen saakka. Daikinin lämpöpumppuja ei myöskään tarvitse sammuttaa pakkasen kiristyessä. Todella kylmiin olosuhteisiin paras valinta on maalämpöpumppu.

Jäähdytyksen energiantarve on vähäinen verrattuna lämmitykseen, joten lämpöpumput vähentävät kokonaisuudessaan energiantarvetta, vaikka kesällä olisikin tarve lyhytaikaisesti myös jäähdytykseen. Jäähdytys on mukavuustekijä eikä energian tarve ole merkittävä; viilennyksen kustannus jää Suomen olosuhteissa alle euroon päivässä. Talven kymmenien asteen lämmitystarpeeseen verrattuna kesällä lämpöpumpulla tuotettavat lämpötilaerot ovat myös varsin pieniä. Usein parin asteen jäähdytys riittää viilentämään sisätilat miellyttäviksi.

Kaikkien öljyllä ja sähköllä lämmittävien kannattaa hankkia ainakin ilmalämpöpumppu. Investoinnin kannattavuus on hyvä, sillä kustannukset ovat pienet ja säästö iso. Esimerkiksi hyvän ilmalämpöpumpun vuosittainen hyötysuhde on kylmissä olosuhteissa yli neljä, eli yhdellä kilowatilla sähköä lämpöpumppu tuottaa yli neljä kilowattia lämpöä. Pientalossa lämmitys vastaa jopa 40–60 prosenttia ja käyttöveden lämmitys noin 10–25 prosenttia kotitalouden koko energiankäytöstä.

Lue lisää siitä millaisia säästöjä voit saada lämpöpumpulla

Daikin Altherma korkean lämpötilan lämpöpumppu voi nostaa vesikiertoisen lämmityksen kiertoveden lämpötilan jopa 80 asteeseen ilman sähkövastuksen käyttöä. Tällaisella lämpöpumpulla voit suoraan korvata öljykattilan kiinteistössä, jonka vanhat lämpöpatterit vaativat kovimmilla pakkasilla korkean kiertoveden lämpötilan. Matalan lämpötilan ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokkuudeltaan parempi ja sopii kiinteistöihin, joissa on lämmönjakoa varten esimerkiksi modernit suuret radiaattorit tai vesikiertoinen lattialämmitys, joissa kiertoveden lämpötila on kylmälläkin ilmalla varsin matala.

Daikinin keinukompressorissa eli swing-kompressorissa on perinteisiin lämpöpumpun kompressorimalleihin verrattuna  vähemmän liikkuvia osia. Se vähentää kulumisriskiä, melutasoa ja tärinää.

Invertteriohjattu kompressori säätää kompressorin pyörintänopeutta jatkuvasti ja portaattomasti lämmitystarpeen mukaan. Lämpöpumppujen perinteinen niin kutsuttu on/off -kompressori käy vakionopeudella ja pysähtyy kokonaan, kun termostaatilla asetettu lämpötila on saavutettu. Vähentämällä energiaa kuluttavia käynnistyksiä ja pysäytyksiä energiankulutus vähenee jopa kolmanneksella ja myös säädetty lämpötila pysyy vakaampana.

SCOP eli vuosittainen lämpökerroin (Seasonal Coefficient of Performance) kertoo lämpöpumpun keskimääräisen hyötysuhteen. Jos SCOP on esimerkiksi neljä, voi lämpöpumppu tuottaa yhdellä kilowatilla sähköä keskimäärin neljän kilowatin lämpötehon. Suoran sähkölämmityksen SCOP on aina yksi, eli lämpöpumppu kuluttaa lämmitykseen energiaa vain neljänneksen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

 

Lämpöpumpusta ilmoitetaan markkinointimateriaaleissa usein yksinkertaisuuden vuoksi vain yksi SCOP-luku, jolloin sen on oltava vertailukelpoinen keskimääräisen ilmaston olosuhteissa mitattu arvo, joka vastaa Keski-Euroopan lämpötiloja. Lämpöpumpun energiamerkinnästä löytyy kolme SCOP-lukua, sillä arvot on ilmoitettava erikseen lauhkealle, keskimääräiselle sekä kylmälle ilmastolle. Kylmä ilmasto vastaa Helsingin ilmasto-olosuhteita.  

Energiatehokas ilmalämpöpumppu sopii hyvin talvilämpimän kesämökin lämmitykseen. Tavoitelämpötilan voi asettaa kymmeneen asteeseen, joten mökin peruslämmön voi pitää matalammalla tasolla ja säästää lämmityskustannuksissa silloin, kun paikalla ei ole ketään. Vaikka sähkökatko keskeyttäisi lämmityksen, lämpöpumppu jatkaa toimintaa automaattisesti muutaman minuutin kuluttua sähköjen palautumisesta. 

Jos mökki pidetään lämmityskaudella kylmillään, ilmalämpöpumppu lämmittää huonetilan puhaltimen ansiosta nopeasti ja tasaisesti. Daikinin etäohjauksella lämmityksen voi käynnistää mobiililaitteen avulla jo etukäteen. 

Lue lisää: ilmalämpöpumppu kesämökille

Laadukas ilmalämpöpumppu auttaa saamaan tulisijasta maksimaalisen hyödyn: Daikin Stylish ja Daikin Perfera -ilmalämpöpumppujen takkatoiminnon ansiosta sähköä ei tuhlata lämmitykseen kun takassa on tuli, vaan lämpöpumpun puhallin levittää lämpöä tasaisemmin. 

Daikinin takkalogiikaksi kutsuma toiminto on täysin automaattinen. Lämpöpumppu pysähtyy ja pelkkä puhallin käynnistyy tasoittamaan lämpötilaa, kun huonelämpötila on saavuttanut käyttäjän asettaman ylärajan. Tulisijan jäähtyessä lämpöpumppu käynnistyy automaattisesti uudestaan. 

Kun lämmityksessä käytetään apuna myös tulisijaa, kannattaa ilmalämpöpumpun toimintoasetukseksi valita "Lämmitys". Automaattiasetuksella ilmalämpöpumppu pyrkii pitämään huonelämpötilan valitulla tasolla, joten se voi kytkeytyä jäähdyttämään, jos tulisija lämmittää huonetilaa riittävästi.

Lue lisää: takkatoiminto

Lisätietoja

Tarvitsetko apua?

Lisätietoja

Tarvitsetko apua?

Lisätietoja

Tarvitsetko apua?

Tarvitsetko apua?