Rakennusten ylilämpeneminen kuuman kesän aikana lisää tutkimusten mukaan huomattavasti ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Kesäajan korkeat lämpötilat ovat Suomessa terveysriski erityisesti yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairaille.
Suurimmassa osassa suomalaisista kodeista ei ole jäähdytystä, mutta tehokas viilennys on useimmissa asunnoissa toteutettavissa ilmalämpöpumpulla. Jos ilmalämpöpumppu asennettaisiin kaikkien ikääntyneiden asuntoihin, voitaisiin helteeseen liittyvistä kuolemista ehkäistä jopa 55 % ja sairaalan vuodeosastohoitojaksoista 95 %. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Filha ry:n valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan suurin vaikutus olisi kerrostaloasuntojen jäähdytyksellä, koska näistä vain pienessä osassa on ilmalämpöpumppu. Vakavien terveyshaittojen ehkäisy edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva- ja hoitolaitosten jäähdytystä.
Valvira kehottaa alentamaan huonelämpötiloja ajoissa
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira kehotti toukokuussa 2024 alentaa huoneilman lämpötiloja hyvissä ajoin varsinkin tiloissa, joissa oleskelee herkkiä väestöryhmiä. Valviran mukaan kesän pitkittyvät hellejaksot voivat aiheuttaa sisätilojen ylilämpenemistä ja erilaisia terveyshaittoja erityisesti herkille väestöryhmille, kuten pitkäaikaissairaille, vanhuksille, vammaisille ja pienille lapsille.
Asumisterveysasetuksen mukaan palvelutalojen, vanhusten asumispalveluiden ja muiden vastaavien tilojen huonelämpötilat eivät saa ylittää kesäaikana 30 °C:n lämpötilaa. Valviran mukaan lämpötilojen tulisi olla nykyisiä toimenpiderajoja alemmalla tasolla, jotta voidaan ennaltaehkäistä helteen aiheuttamia terveyshaittoja.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan korkeimmat lämpötilat ovat 2020-luvulla ylittäneet jo kesäkuussa reilusti 30 asteen rajan. Ilmastonmuutoksen odotetaan tulevina vuosina lisäävän edelleen asuntojen ylilämpenemistä.
Viilentäminen ja mahdollisuus lämpötilan säätöön on tärkeää myös, kun kotona tehdään etätöitä. Kevyessä istumatyössä suosituslämpötila on 21–25 astetta.
- Lue lisää: Pidä työpiste viileänä etätyössä
Kerrostalossa lämpöpumpun voi asentaa parvekkeelle
Vain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana. Vanhemmissa taloissa jäähdyttävä ilmastointi on tuiki harvinainen.
Useimmissa kerrostaloissa ilmalämpöpumpun ulkoyksikön voi asentaa talon parvekkeelle, jossa se ei muuta rakennuksen julkisivua. Sisäyksikkö sijoitetaan seinän vastakkaiselle puolelle paikkaan, josta viileä ilma leviää mahdollisimman tasaisesti huoneistoon ja myös makuuhuoneeseen.
Ilmalämpöpumpun asennukselle on saatava taloyhtiön suostumus sekä osakkaan on tehtävä muutostyöilmoitus isännöitsijälle. Jos ilmalämpöpumppuja on asennettu ennenkin, on toiselle osakkaalle yleensä myönnettävä lupa samoin ehdoin.
- Lue lisää: Viilentävän ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon
- Lue lisää: Näin hankit viilentävän ilmalämpöpumpun kerrostaloon tai omakotitaloon
Mitä vaihtoehtoja asunnon viilentämiselle on tarjolla?
Erilaiset tuulettimet saavat sisäilman liikkelle ja voivat helpottaa oloa, mutta ne eivät viilennä ilmaa. THL:n ohjeen mukaan tuulettimia ei pidä käyttää yli 35 asteen lämpötiloissa, sillä silloin ne vain lisäävät kehon lämpökuormaa ja nesteen haihtumista iholta.
Pienet, veden haihduttamiseen perustuvat viilennyslaitteet taas ovat edullisia, mutta teholtaan vaatimattomia ja ne lisäävät sisäilman kosteutta, joka tekee olosta tukalamman.
Siirrettävät ilmastointilaitteet ovat tehokkaampia, mutta ne viilentävät vain yhden huoneen, vievät tilaa lattialta ja pitävät Kuluttaja-lehden testin mukaan asunnossa kovaa meteliä.
”Siirrettävät laitteet edellyttävät myös poistoilmaletkun johtamista hankalasti ikkunanraosta ulos. Ikkunaa on tämän jälkeen hankala saada tiiviiksi ja ulkoa virtaa joka tapauksessa poistoilman verran auringon lämmittämää, usein vain hieman viileämpää tai jopa yhtä kuumaa ulkoilmaa sisälle”, Daikinin tekninen päällikkö Jussi Kummu huomauttaa.
”Kaikkein tehokkainta viilentäminen on oikealla ilmalämpöpumpulla, joka poistaa samalla sisäilmasta kosteutta. Kuivempi sisäilma ei tunnu yhtä kuumalta ja vain asteen, parin jäähdytys riittää tekemään sisäilmasta miellyttävän viileän tuntuista”, Kummu neuvoo.
Kummun mukaan yhtä aikaisesti sisätilojen jäähdyttämisen kanssa kannattaa vähentää auringon lämmittävää vaikutusta. Kaihtimet, verhot ja markiisit vähentävät sisätilojen lämpenemistä. Kun jäähdytetään niin ovet ja ikkunat kannattaa tietysti pitää kiinni.
Voiko maalämpöpumpulla tai ilma-vesilämpöpumpulla viilentää kotia?
Maalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput sopivat jäähdyttämiseen, mutta vain jos laite mahdollistaa kaksisuuntaisen toiminnan. Kaikissa laitteissa tätä ominaisuutta ei ole.
Viilentämiseen kykenevän lämpöpumpun lisäksi tarvitaan järjestelmä, jolla jäähdytys ohjataan niihin tiloihin, joissa sitä tarvitaan. Tehokkain ratkaisu on yhtä lailla lämmön kuin viileänkin jakamiseen soveltuva puhallinkonvektori eli puhallinpatteri, joka myös poistaa kosteutta huoneilmasta, jolloin asumismukavuus paranee ja ilma tuntuu viileämmältä.
Lue lisää: Vaihtoehdot kodin jäähdyttämiseen helteellä
Ilmalämpöpumppu on erittäin tehokas jäähdyttäjä ja varsin helppo asentaa mihin tahansa rakennukseen riippumatta lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Asentaminen onnistuu myös useimpiin parvekkeellisiin kerrostaloasuntoihin – Daikinin hiljaiset ulkoyksiköt eivät häiritse naapureita ja yöksi laitteiston voi kytkeä hiljaiseen toimintotilaan.
Lisätietoa kodin jäähdyttämisestä ja viilentämisestä
- Millaisella laitteella kodin saa viileämmäksi? Vaihtoehdot jäähdyttämiseen helteellä
- Tarvitaanko Suomessa jäähdytystä kesäkaudella?
- Näin pidät etätyöpisteen viileänä kesähelteillä
- Kerrostaloasunnon jäähdytys ilmalämpöpumpulla
- Jäähdyttävät ilmalämpöpumput
Tutkimustietoa ylilämpenemisen aiheuttamista ongelmista:
- Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: Rakennusten jäähdytyksellä ja riittävällä ilmanvaihdolla voidaan torjua helteen terveyshaittoja ja hengitystieinfektioita
- Ympäristö ja terveys -lehti: Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa