Siirtyminen öljylämmityksestä energiaa säästävään lämpöpumpputekniikkaan ja valtion tuki öljylämmityksestä luopumiseen

Tämä on osa 1/5 Leppoisaa lämpöä kotiin -ohjelmasarjaa

Öljylämmityksestä puhutaan nykyisin paljon. Iso syy on se, että öljystä luopuvalle on luvassa jopa neljän tuhannen euron tuki tähän lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu on perehtynyt tähän tukeen.

Kuka tukea voi saada ja mitä tuen saamiseen vaaditaan?

”Tuki on tarkoitettu ympärivuotisessa käytössä oleviin pientaloihin, eli kesämökit tipahtavat tuen ulkopuolelle. Öljystä on luovuttava kokonaan. Tuen saa nopeimmin hakemalla sitä sähköisesti ja kun hakemuksen mukana on kaikki tarvittavat liitteet. Eli suunnitelma siitä, miten öljylämmitys korvataan, kustannusarvio siitä, paljonko se suurin piirtein maksaa sekä selvitys öljystä luopumisesta - eli miten esimerkiksi öljysäiliö putsataan ja poistetaan sekä miten öljyputkistot puretaan pois.”

Mitä sitten öljyn tilalle. Kun puhutaan lämpöpumpuista, eivätkö vaihtoehtoja ole ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu?

”Kyllä. Molemmat on oikein hyviä vaihtoehtoja. Jokaiseen kohteeseen paras ratkaisu täytyy selvittää erikseen. Niin maalämpöpumppuun kuin ilmavesilämpöpumppuunkin voi molempiin saada neljän tuhannen euron valtion tuen. Se on tasamääräinen tuki, eli se ei riipu investoinnin suuruudesta.

Öljylämmitystaloissa on yleensä vesipatterit tai lattialämmitys valmiina, eli siinäkin mielessä öljystä maalämpöön tai ilmaveteen siirtyminen on hyvin helppoa. Valitaan vaan sellainen lämpöpumppu, jossa on tilojen lämmitys ja käyttöveden lämmitys mukana, jolloin voidaan korvata öljy hyvinkin helposti. Jos haluaa petrata asumismukavuutta, voi valita maalämpöpumpuista ja ilmavesilämpöpumpuista jäähdyttävän mallin. Silloin voidaan olohuoneen seinälle asentaa erillinen puhallinkonvektori, jolla voidaan kesällä jäähdyttää.”

Onko vaihtamisessa järkeä juuri nyt, kun öljyn hintakin on tällä hetkellä aika kohtuullinen? Miten tavallinen ihminen voisi lähteä laskemaan kannattavuutta?

”Tällä hetkellä öljy on kieltämättä halpaa. Mutta öljy ei aina ole halpaa. Pitkässä juoksussa energian hinta tuppaa menemään yhteen suuntaan ja se on ylöspäin. Pientaloissakin lämmityksen kustannuksia pitäisi tarkastella ja vertailla muihin järjestelmiin 10-15 vuoden aikajänteellä. Silloinkin olisi hyvä muistaa, että öljykattilallakin on käyttöikänsä, joka on noin 20 vuotta. Eli nekin pitää jossain kohtaa uusia.

Oikeat lähtötiedot auttavat meitä tekemään kunnolliset suunnitelmat ja myöskin taloudellisuuslaskelmat. Jälleenmyyjät tekevät oikein mielellään suunnitelmat sekä laskelmat hankkeen kannattavuudesta, eli kuinka kannattavaa öljystä luopuminen sitten lopulta onkaan.”

Otetaan esimerkki. Meillä on Jyväskylässä sijaitseva talo, jossa asuu kolme henkeä ja siellä käytetään lämmitykseen 2500 litraa öljyä vuodessa. Öljylämmitys korvattaisiin Daikinin -ilma-vesilämpöpumpulla, jossa on 230 litran varaaja lämmintä käyttövettä varten. Kannattaako tällainen investointi?

”Hankinta- ja käyttökustannuksia pitää aina tarkastella 10-15 vuoden ajalta. Kuvitellaan, että emme tekisi tuossa talossa yhtään mitään ja että öljyn hinta pysyisi samana seuraavat 15 vuotta. Silloin öljylämmittäminen maksaisi noin 28 000 euroa sen 15 vuoden aikana. Jos siihen kohteeseen hankittaisiin ilmavesilämpöpumppu, niin laite itsessään maksaisi noin 10 000 - 11 000 euroa ja siihen saa tosiaan sen 4000 euron tuen. Kun tuo tuki huomioidaan, niin 15 vuoden kokonaiskustannus, eli hankinta ja käyttö, on noin 20 000 euroa. Tässä laskelmassa ei ole mitään huoltokustannuksia kummallekaan järjestelmälle mukana, ja tosiaankin oletetaan, että energian hinta pysyy myöskin samana 15 vuotta. Ja niin kuin aikaisemmin sanoin, energian hinnalla tuppaa olemaan se yksi suunta, ja se on ylöspäin.”

Milloin lämpöpumpun hankinta ei kannata?

”Sanoisin, että lämpöpumpulla saatava hyöty jää pienemmäksi, jos on hirvittävän pieni ja tiivis talo. Mutta sellaiseenkin taloon kannattaa hankkia ilmalämpöpumppu asumismukavuuden kannalta, koska kesällä siellä todennäköisesti tarvitaan jäähdytystä. “

Pärjätäänkö pelkällä lämpöpumpulla? Eteläisessäkin Suomessa voi talvella olla useampana päivänä 20, jopa 25 astetta pakkasta.

”Lämpöpumpuissa on valmiina sähkövastus sellaisia tilanteita varten, että olosuhteet ovat niin kylmät, että ulkoyksikkö ei enää voi toimia. Sähkövastus menee päälle täysin automaattisesti tarvittaessa, eli sitä ei tarvitse erikseen kytkeä päälle. Ja tuossa esimerkissä lisälämmityksen, vastuksen, päälläolo on noin 0,2 % vuosittaisesta energiankulutuksesta, eli lämpöpumpulla tuotetaan 99,8 % kaikesta lämpöenergiasta. Sanoisin, että onneksi Suomen ilmasto on aika suotuisa lämpöpumpuille.”

Entä maalämpöpumppu, kumpi omakotiasujan kannattaisi hankkia? 

”Tässä kohtaa täytyy taas muistuttaa siitä, että paras ratkaisu valitaan jokaiseen kohteeseen erikseen. Jos ajatellaan maalämpöpumppuja, ne soveltuvat erittäin hyvin sellaisiin taloihin, joissa on suurempi energiankulutus. Niissä maalämpöpumpusta saatava hyöty on suurempi. Maalämpöpumpuissa yleisimmin lämpöä kerätään energiakaivosta, joka on noin 200 metriä syvä reikä kallioon porattuna, jossa on keruuputket ja jonka kautta kerätään lämpöä. Maalämpöpumpulla voidaan kerätä lämpöä myöskin pintaputkistolla, joka on asennettuna noin metrin syvyyteen. Pintaputkisto voidaan esimerkiksi asentaa peltoon. Kolmas vaihtoehto on vesistöt, eli järvet ja lammet, joita voidaan myös käyttää lämmön lähteenä.”

Millainen laite ilma-vesilämpöpumppu on?

”Ilmavesilämpöpumput koostuvat kahdesta yksiköstä käytännössä, eli ulko ja sisäyksiköstä. Ulkoyksiköllä kerätään ulkoilmasta lämpöä ja siirretään se sitten sisäyksikköön, jossa lämmitetään käyttövesi ja sisäyksiköstä siirretään lämpöä tilojen lämmitykseen. Ulkoyksikkö on tyypillisesti pikkaisen isompi kuin ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö. Sisäyksikkö on pienen jenkkijääkaapin tai jääkaappipakastimen kokoinen laite. Riippuu varaajan koosta, kuinka korkea se on.”

Käydään valtion tukea vielä läpi. Miten tuen hakeminen käytännössä etenee?

”Tukea kannattaa hakea sähköisesti. Tukihakemukseen täytyy olla liitteenä suunnitelma, eli mitä aiotaan oikeasti sille öljylämmitykselle tehdä ja millä se korvataan. Kustannusarvio, ja selvitys öljylämmityksestä luopumisesta. Eli esimerkiksi miten öljysäiliö ja öljyputkistot puretaan pois. 

Maksatusta varten tarvitaan kuitti, eli urakka täytyy ensin maksaa. Sen jälkeen valtion 4000 euron tuen saa haettua maksatukseen. Tukipäätös on voimassa 12 kuukautta myöntöpäivästä, eli tukipäätöksen jälkeen on vuosi aikaa teettää remontti.”

Tarkempaa tietoa ja linkit näihin viranomaisten ohjeisiin löydät täältä.

 

Muut sarjan jaksot (tulossa):