Säästöä sähkölämmittäjälle: suorasta sähkölämmityksestä energiatehokkaampi

Tämä on osa 4/5 Leppoisaa lämpöä kotiin -ohjelmasarjaa

Sähkölämmittäjiä askarruttaa se, miten lämmityskustannuksia voisi pienentää. Sähkölämmityksen hyötysuhdehan on sata prosenttia, jokainen ostettu kilowatti muuttuu sähköpatterissa lämmöksi. Jussi Hirvonen, SULPU ry:stä, miten siitä voi enää parantaa?

”Se on totta, että sähkölämmitys on tehokas ja 100 % saadaan hyödyksi. Mutta meillähän on talon ulkopuolella energiaa yllin kyllin ulkoilmassa. Kun sitä käydään hyödyntämään lämpöpumpulla, sieltä voidaan jopa kilowattitunnilla ottaa kaksi, kolme  kilowattituntia ulkoilmaa mukaan ja silloin puhutaankin lämpöpumppujärjestelmässä 300, 400, jopa 500 prosentin  hyötysuhteista. Ja tietysti se alkaa näkyä  talon sähkölaskussa, kun ostetaan vähemmän energiaa. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että lämmityssähköstä saa lämpöpumpulla noin puolet pois aika helposti, ja sähkölaskussa voi säästää helpostikin 30 %, koska siellä on mukana muutakin.

Jussi Hirvonen Suomen lämpöpumppuyhdistystys SULPU ry:stä

Jussi Hirvonen, SULPU ry

Ilmalämpöpumppu siis ottaa talteen ulkoilman lämpöenergiaa. Lämmityskaudella lämpötila on useimmiten muutaman plussa-asteen ja tuntuvan pakkasen välimailla. Jussi Kummu, Daikin, miten sellaisesta lämpötilasta irtoaa lämmitykseen yhtään mitään?

”Ilmalämpöpumpuissa käytettävä kylmäaine höyrystyy, eli kiehuu, hyvin matalissa lämpötiloissa. Tämä kaasu johdetaan kompressorille, joka sijaitsee ulkoyksikössä. Kaasu puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin sen lämpötila nousee. Kuuma kaasu johdetaan sisäyksikköön, jossa lämpö siirtyy huoneilmaan.”

Lämpöpumppuja on ollut markkinoilla jo pitkään. Jos kotona on vanha ilmalämpöpumppu, kannattaako sitä lähteä vaihtamaan? Jussi Hirvonen, SULPU, on ollut alalla pitkään. Millaista kehitystä lämpöpumpuissa on tapahtunut? 

”Ensimmäinen lämpöpumppu minun talossani oli 28 vuotta sitten, vuonna 1992. Silloisissa ilmalämpöpumpuissa oli jopa automatiikka, joka kytki ne pois -15 asteen lämpötilassa, koska lämpökerroin oli silloin jo hyvin lähellä yhtä -eli  sähkölämmityksen tasoa. Nyt on aikaa kulunut ja ilmalämpöpumppuja on ruvettu kehittämään entistä enemmän lämmityskäyttöön ja pohjoisiin olosuhteisiin päin. Tänä päivänä lämpöpumput ovat niin hyviä, että vielä -30 asteessa niillä saavutetaan yli yhden lämpökertoimia eikä niitä tarvitse kytkeä koskaan pois. 

Jussi Kummu, Daikin, millaisiin asioihin ilmalämpöpumppujen teknisessä kehityksessä on keskitytty? 

”Kuten Jussi Hirvonen kertoi, ilmalämpöpumppujen toiminta pakkasilla on parantunut huomattavasti. Kaikki laitevalmistajat tekee kovasti töitä sen eteen, että päästäisiin entistä matalampiin lämpötiloihin ja parempiin hyötysuhteisiin. Samalla on kiinnitetty erittäin suurta huomiota käytettävyyteen ja koneista on tullut hiljaisempia. Ääni on erittäin tärkeä asia. Paraskaan lämpöpumppu ei ole hyvä, jos se on liian äänekäs.

Ilmavirtojen ohjaukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, siten, että ilmavirrat eivät osu ihmisiin. Se on äärimmäisen tärkeää. Ja tänä päivänä laitteista löytyy jo takkatoimintoa, eli ne osaavat automaattisesti hyödyntää tulisijan lämpöä. Silloin saadaan puun poltosta maksimihyöty.

Etäohjaus on melko lailla arkipäivää jo kaikissa laitteissa ja on hyödyllinen toiminto varsinkin mökeillä ja myös kotona. Ja tämän päivän maailmassa äärimmäisen tärkeä asia; ilmanpuhdistus. Ilmalämpöpumppujen sisäyksiköistä löytyy hyvinkin monipuolista tekniikkaa, jolla puhdistetaan sisäilmaa.

Kotiin asennettavaa isoa laitetta ei kuitenkaan voi lähteä testaamaan ennen ostopäätöstä. Jussi Hirvonen, SULPU tuntee tätä kenttää laajalti. Mistä tavallinen ihminen tunnistaa laadukkaan lämpöpumpun? 

”Ehkä sellainen ohje, että käyttäisi tunnettuja merkkejä. Ja kannattaa kiinnittää huomiota asentavaan ja myyvään yhtiöön, että heillä  olisi referenssejä aiemmista asennuksista. Osaava yhtiö osaa sijoittaa yksiköt oikealla tavalla, asentaa ne oikein ja huolehtii käyttöönotto-opastuksesta siten, että asiakas osaa käyttää laitetta oikein. Ja että myös huoltonumero ja huolto- sekä takuuasiat ovat kunnossa, Minun mielestäni tärkeimpiä ovat asentava yhtiö ja tunnettu brändi.”  

Lämpöpumppujen teknisistä tiedoista löytyy monenlaisia numeroita, watteja, COPeja ja SCOPeja. Jussi Hirvonen, SULPU, mistä tietää mihin näistä kannattaa kiinnittää huomiota?

”Tämä se vasta viidakko on. COP tarkoittaa lämpökerrointa tietyssä lämpötilapisteessä, SCOP taas tarkoittaa vuosilämpökerrointa. Jos johonkin haluaa perehtyä ja verrata, niin kannattaa katsoa vuosilämpökerroin SCOPia jaa varmistaa, arvot on  ilmoitettu nimenomaan pohjoisissa olosuhteissa. Sanoisin, että täytyy luottaa siihen, että jos käyttää luotettavia, tunnettuja brändejä, ne ovat yleensä virallisten maahantuojien maahantuomia. Se on ehkä tärkein asia. Sen jälkeen kannattaa kiinnittää huomio toimittavaan liikkeeseen. 

Tehoa kannattaa peilata siihen, miten isoa alaa lämpöpumpulla  lämmitetään. Hataraan ja avaraan taloon tarvitsee vähän tehokkaamman pumpun. Jos taas on pieni talo, joka on tiivis ja vaikka  avarakin, niin siellä ehkä pärjää pienemmällä pumpulla. Mutta kyllä tehoasia pitää käydä läpi myyjän kanssa. Liian isoa pumppuakaan ei kannata ostaa. Brändi, oikean kokoinen pumppu ja hyvä toimittaja, niin SCOPit voi jättää ammattilaisille.

Lämmön pitäisi riittää kotona miinus 20 asteen pakkasellakin, vaikka sellaiset lämpötilat ovat eteläisessä Suomessa jo aika harvinaisia. Jussi Kummu, Daikin,  toimiiko ilmalämpöpumppu kovalla pakkasella? Ja miten pitää menetellä kun pakkanen kiristyy, onko ilmalämpöpumppu sammutettava?

”Ilmalämpöpumppua ei kannata sammuttaa. Pumpussa on ohjaus, joka huolehtii sen toiminnasta. Jos olosuhteet eivät salli laitteen toimintaa, kompressori ei mene päälle. Jos virrat kytketään  pakkasten aikana ilmalämpöpumpusta pois, koko laite jäähtyy ja sen uudelleenlämpenemiseen voi mennä parikin päivää. Eli pahimmassa tapauksessa voidaan menettää pumpusta saatavaa hyötyä. Esimerkiksi Daikin takaa ilmalämpöpumppujen toiminnan -25 asteeseen saakka. Ne kyllä toimivat kylmemmässäkin, mutta takaaminen tarkoittaa sitä, että me lupaamme tietyt suoritusarvot laitteille. 

Jussi Kummu, Daikin, voiko ilmalämpöpumppu mennä rikki? Mitä tehdä, jos tulee ongelmia? Entä montako vuotta voi odottaa laitteen toimivan, jos sitä hoidetaan ohjeiden mukaan?

”Lähdetään siitä, että ilmalämpöpumppuja ei käyttämällä saa rikki. Niiissä on olemassa sitä varten sisäiset suojaustoiminnot. Jos ongelmia kuitenkin syntyy, niin nopeiten ja parhaiten apu löytyy  ilmalämpöpumpun asentaneesta liikkeestä. Sinne kannattaa ottaa yhteyttä. 

Nyt tulee sitten vinkkejä siihen, että miten vältetään ne ongelmat.  Ensimmäinen asia on se, että täytyy muistaa sisäyksikön suodattimien säännöllinen puhdistus,  viikkosiivouksen yhteydessä. Ja näin syksyllä ja talvella ulkoyksikön säännöllinen tarkastus on hyvin suotavaa. Kannattaa tarkistaa, että ulkoyksikön takaosa ei ole täynnä lehtiä tai talvella lunta, että ilma pääsee liikkumaan.

Joillakin laitevalmistajilla on asennetun laitteen rekisteröinti, mikä voi olla edellytys takuun voimassaololle. Se kannattaa varmistaa, että rekisteröinti tulee tehtyä. 

Etäseuranta ja huoltosopimukset ovat hyvinkin hyödyllisiä. Kun ammattilaiset seuraavat  laitteiden toimintaa, tarvittaessa voidaan jopa päästä niin pitkälle, että tehdään ennakoivia huoltoja ennen kuin se varsinainen ongelma syntyy.

Kun ilmalämpöpumppu on ollut pidemmän aikaa käytössä, siihen täytyisi muistaa teetättää ammattilaisen tekemä huolto. Yleensä 3-5 vuoden välein, tässä on malli- ja merkkikohtaisia eroja. Yleensä huolloissa tarkistetaan ulko- ja sisäyksiköiden kennojen puhtaus, ja samalla ne puhdistetaan kunnolla. Ulko- ja sisäyksiköiden puhaltimet ja niiden moottorit tarkistetaan, että ne varmasti toimivat kunnolla. Tarkistetaan, että kompressori toimii kunnolla, tarkistetaan että läpiviennit ovat tiiviitä ja varmistetaan myös, että kondenssiviemäröinti toimii oikein.

Eli tällaisia tarkastuksia kun tehdään säännöllisesti, niin isoja ongelmia ei pääse syntymään. Päästään siihen, että se oikein asennettu ja oikein käytetty ilmalämpöpumppu kestää 10-15 vuotta, ja jopa pidempään.

Jussi Hirvonen, SULPU,  onko sellaista kohdetta, johon ilmalämpöpumppu ei sovi?

”Ilmalämpöpumppu sopii yllättävän moneen paikkaan. Kysymys on oikeastaan siitä, että missä se on kannattavaa ja missä ei. Ilmalämpöpumpulla voi lämmittää pientäkin tilaa, mutta sen pienen tilan energiankulutuskin on pieni, eli siinä ei investointi oikein kannata. Jos talossa on esimerkiksi  lattialämmitys, vesikiertoinen lattialämmitys tai patterilämmitys, silloin voi harkita jo toisen tyyppisiä pumppuratkaisuja eli ilma-vesilämpöpumppuja tai maalämpöpumppuja. Ne osaavat lämmittää sitä kiertävää vettä.” 

Jussi Kummu, Daikin, mihin ilmalämpöpumppu sopii parhaiten?

”Ilmalämpöpumppu sopii todella hyvin suorasähkölämmityksen kaveriksi. Silloin  jätetään ne vanhat patterit sinne taloon yhä edelleen ja asennetaan ilmalämpöpumppu tukemaan tai toimimaan sähkölämmityksen rinnalla. Monestihan suorasähkölämmitystaloissa on tulisija, ja siinä kohtaa kannattaa aina esittää myyjälle se kysymys: “Onko tässä laitteessa takkalogiikkaa?”  Eli  ymmärtääkö se tulisijan tuottamaa lämpöä, jolloin siitä saadaan maksimihyöty.

Kesällä  ilmalämpöpumppua voi käyttää jäähdytykseen, eli se lisää sitäkin kautta asumismukavuutta. Talven alla lämmitysvinkki, eli miten lämmitetään suorasähkölämmitystalossailmalämpöpumpulla oikein: asetetaan ilmalämpöpumpun sisäyksikkö +21 asteeseen ja sähköpattereiden termostaatteihin +19, jolloin ilmalämpöpumpulla on mahdollisuus tuottaa lämpöä mahdollisimman tehokkaasti.

Jussi Hirvonen, SULPU, mikä merkitys lämpöpumpuilla on koko maan kannalta?

”Lämpöpumput ovat olleet  markkinoilla kasvavassa määrin reilut parikymmentä vuotta. Suomessa saavutettiin jo miljoonan lämpöpumpun raja ja niihin on investoitu rahaa 6 miljardia. Sen investoinnin ovat tehneet pääasiassa kuluttajat omilla rahoillaan, ajatuksella, että se on heille hyvä investointi.. Niin kuin se onkin. Lämpöpumpulla saa yleensä yli 10 % tuottoa rahalle. Miljoonalla lämpöpumpulla tuotetaan yli 15 % Suomen lämmityksestä, asuntojen ja palvelurakennusten lämmityksestä,mikä  on todella merkittävä ja  edelleenkin kasvava määrä. 15 % on noin 12 terawattituntia, ja terawattitunnin verran vuodessa kasvaa lämpöpumppujen tuottama energiamäärä.

Tämä on tietysti sitä taloudellista, energiapoliittista puolta. Mutta tietysti täytyy muistaa, että nyt kun näin paljon otetaan talojen ympäriltä lämpöä ja hukkalämpöjä talteen, niin sillä on erittäin suuri merkitys polttoaineitten kulutukseen ja sitä kautta vaihtotaseeseen ja rakennusten arvoon.  Ja tietysti  ilmastonmuutokseen liittyvät liittyvät asiat. Jos Suomen koko päästökattopotti on sellaiset 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, niin lämpöpumput ottavat siitä tällä hetkellä pois jo 2-4 miljoonaa tonni. Ja joka vuosi lisää. Eli lämpöpumpuilla on  erittäin suuri merkitys tässä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ostamalla lämpöpumpun tekee yksittäinen asiakas varmasti isoimman ympäristöteon.

 

Tämä blogi on osa Daikinin Leppoisaa lämpöä kotiin -ohjelmasarjaa. Käsittelemme kodin energiansäästöä kaikkiaan viidessä blogissa. Muissa jaksoissa paneudumme asumismukavuuteen, öljyn korvaamiseen muilla lämmönlähteillä, ilmalämpöpumpun valintaan sekä maalämpöpumppuihin.

Muut sarjan jaksot: