Puhdas sisäilma ja sopiva lämpötila parantavat asumismukavuutta ja terveyttä

Tämä on osa 2/5 Leppoisaa lämpöä kotiin -ohjelmasarjaa

Kuinka puhdas sisäilma, asumismukavuus ja kodin lämmitysjärjestelmä liittyvät toisiinsa? Näihin teemoihin vastaavat Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola ja sekä lämmityksen ja jäähdytyksen asiantuntija, Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu.

Kodin lämmitysjärjestelmällä voidaan vaikuttaa merkittävästi kodin asumismukavuuteen. Mitä asumismukavuus tarkoittaa ja miten sitä voi omassa kodissa parantaa? 

”Asumismukavuuden tärkeimpiä osa-alueita ovat puhdas sisäilma, miellyttävä ääniympäristö ja sopiva sisälämpötila. Suomessa lämmityksen tarve vaihtelee todella paljon vuoden aikana ja suomalaisten vaatimustaso on itseasiassa todella korkea. Suomalaiset haluavat, että sisällä olisi noin 22 astetta vuoden ympäri. Lämpöpumpuilla voidaan vastata kaikkiin näihin vaatimuksiin ja parasta oikeastaan on se, että se voidaan tehdä myöskin energiatehokkaasti. Edellytyksenä kuitenkin on se, että järjestelmä on oikein suunniteltu, ja oikein asennettu ja oikein käytetty.”

Monissa kodeissa sisälämpötila taitaa kuitenkin olla tuota 22 astetta korkeammalla, myös talviaikaan. Onko siitä jotakin haittaa, Jussi Kummu? 

”Korkeasta huonelämpötilasta seuraa ensinnäkin se, että lämmitykseen kuluu enemmän energiaa, eli asuminen maksaa enemmän. Ja kuiva ilma saa silmät ja nenän kutisemaan enemmän. Ja huonepölyäkin muodostuu enemmän, mutta lämpöpumpulla onneksi lämmittäminen on edullisempaa ja myöskin sillä voidaan saada se mukava ja tasainen sisälämpötila.”

Miten sinä tunnistat hyvän sisäilman, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola? Sinähän olet koulutukseltasi LVI-tekniikan diplomi-insinööri ja perehtynyt näihin asioihin. 

”No, minä itse kiinnitän huomiota tilaan tullessa, että minkälaisia hajuja siellä on, minkälainen lämpötila, ääniympäristö ja valaistus. Mutta että nämä kaikki ovat sillä lailla yksilöllisiä, että ihmiset kokevat näitä hyvin eri tavalla. Mutta hyvään sisäilmaan kuuluu tietysti myös se, että se ei aiheuta terveyshaittaa, vaikka sitä ei aistinvaraisesti havaittaisikaan. Yleensä tilanne on se, että ihminen aistii, jos sisäilma on huonoa, ennemminkin kuin että se olisi hyvä.”

Mervi Ahola. Kuva: Maria Weagelein

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Kuva: Maria Waegelein

Miten kehnon sisäilman tunnistaa ja kuinka sitä voi parantaa? 

”Huonon sisäilman voi tunnistaa aistimuksilla, mutta se on hyvin henkilökohtaista. Epäilys huonosta sisäilmasta saattaa herätä myös epämääräisistä oireista, jotka koetaan liittyvän tiettyyn sisäilmaan. Mutta näiden epäilysten jälkeen aina sitten tarvitaan erilaisia mittauksia, että päästään sitten kiinni tarkemmin siihen huonoon sisäilmaan ja onko se millään tavalla parannettavissa. Esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden mittaaminen on hyvä keino miettiä, että onko ilmanvaihto riittävällä tasolla. 

Lämpötilan mittaaminen kertoo lämpöolosuhteista ja lämpötila on taas sitten tärkeä myös sisäilman laadun kannalta. Koska kaikkea myöskään ei voida aistinvaraisesti havainnoida, niin mittaamisella esimerkiksi saadaan selville, onko sisäilmassa radonia, joka on terveyshaittaa aiheuttava tekijä. Ja sitä ei nimenomaan pystytä aistinvaraisesti selvittämään. Mutta joskus sitten tarvitaan myös syvempiä tutkimuksia, rakenteisiin meneviä tutkimuksia, koska kaikkea ei voida sisäilmasta kuitenkaan mitata. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka sisäilmasta ja homeongelmista Suomessa puhutaan tosi paljon, niin läheskään aina kyseessä ei ole homeongelma, vaan ongelma saattaa olla hyvinkin jossain muussa tekijässä ja sen takia näillä mittauksilla voidaan sitten näitä asioita selvittää ja on hyväkin selvittää.”

Mikä olisi mielestäsi sopiva sisälämpötila kotona?

”Noin 20-22 asteen lämpötila on keskimäärin todettu hyväksi ihmisen viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Mutta tähän kokemukseen vaikuttaa hyvin paljon ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet, vaatetus, aktiviteetti, mitä ollaan juurikin tekemässä ja sitten yksi iso tekijä, mikä siihen vaikuttaa tähän lämpötilan kokemiseen on ilman liike siellä tilassa. Eli sama lämpötila, jos on paljon ilman liikettä, tuntuu yleensä viileämmältä, kuin jossain toisessa tilassa. Sen takia se absoluuttinen lämpötila ei ole ihan ainut asia, vaan siinä pitää ottaa huomioon koko lämpöviihtyvyys. Ja keho myös tottuu erilaisiin lämpötiloihin aika hitaasti, eli kun kotona on mahdollisesti eri lämpötila kuin toimistossa, niin siinä sopeutumisessa menee oma aikansa.”

Mitä terveyshyötyjä sitten puhdas sisäilma tuo, Sisäilmayhdistyksen Mervi Ahola?

”Hyvä sisäilma auttaa jaksamaan ja tukee terveyttä. Esimerkiksi lämpötila ja kosteusolosuhteet vaikuttaa limakalvojen kuivumiseen tai ihon kuivumiseen ja on sitä kautta tärkeitä asioita. Sitten semmoinen asia, mikä meillä on myös Suomessa, vaikka meillä on puhdasta ulkoilmaa, niin pienhiukkaset on merkittävä terveyshaittaa aiheuttava tekijä. Ne pienimmät hiukkaset kulkeutuu meidän keuhkoissa keuhkorakkuloiden kautta verenkiertoon ja on siten osatekijä vaikuttamaan sydän- ja verisuonitauteihin. Siinä mielessä puhdas sisäilma on tärkeää. Siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tuloilman suodatuksella tai sitten ihan itse siivoamalla kotona, ja sillä lailla huolehtimalla sisäilman puhtaudesta.”

Sisäilman lämpötilalla, sopivalla kosteudella ja puhtaalla ilmalla on siis merkittävä vaikutus asumismukavuuteen ja terveyteen.  Daikinin Jussi Kummu, voidaanko lämmitysjärjestelmän valinnalla paljonkin vaikuttaa asumismukavuuteen? 

”Suomessa lämmityskausi on pitkä. Etelä-Suomessakin se on noin 250 vuorokautta ja sen takia lämmityksen valinnalla on todellakin iso merkitys siihen mukavuuteen ja asumisen helppouteen. Se, mikä on tärkeää muistaa, niin lämmitys täytyy aina valita yksilöllisesti rakennuksen mukaan. Johonkin taloon sopii se maalämpöpumppu, johonkin ilmavesilämpöpumppu ja joskus ilmalämpöpumppu on se paras ratkaisu. Ilmavesipumput ja maalämpöpumput on tänä päivänä hyvin helppoja käyttää. Ne sopivat todella hyvin uusiin ja vanhoihin taloihin ja tämän päivän laitteiden ohjaus pystyy huolehtimaan tasaisesta sisälämpötilasta ympäri vuoden. 

Ilmalämpöpumpuissa on usein sisäilmaa puhdistavaa tekniikkaa mukana ja sitä kautta ne parantaa sisäilman laatua. Se mikä on tärkeää, niin ilmalämpöpumppujen äänissä voi olla suuriakin eroja, eli markkinoiden parhaat laitteet ovat lähes äänettömiä.”

Viime vuosina olemme saaneet nauttia, ja jotkut toiset kärsiä, myös kesähelteistä. Mitä helteellä voi tehdä asumismukavuuden ja sisäilman parantamiseksi?

”Kesähelteiden aikana on tärkeintä muistaa, että jäähdyttäminen täytyy tehdä oikein. Riittää, että sisälämpötilaa lasketaan pari astetta ulkolämpötilaa alemmas. Tällä päästään siihen, että sisällä on miellyttävä olla, mutta kurkku ei tule kuitenkaan kipeäksi, eikä sähköäkään kulu liikaa jäähdyttämiseen. Ilmavesilämpöpumppua ja maalämpöpumppua hankittaessa kannattaa varmistaa, että jäähdytys löytyy siitä järjestelmästä, että se on ylipäänsä mahdollista ja jäähdytykseen tarvitaan yleensä puhallinpatteri, joka käytännössä on hyvinkin saman kokoinen ja -näköinen kuin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö.”

Kaikki ilmalämpöpumput siis käyvät viilentämiseen ja se onnistuu myös monipuolisemmilla maalämpöpumpuilla ja ilmavesilämpöpumpuilla. Mutta useimmille meistä varmaan perimmäinen, tai ainakaan ainoa syy, tuon lämpöpumpun hankintaan ei taida olla pelkkä asumismukavuus, kuten kodin jäähdyttäminen?

”Suomen energiankulutuksesta noin 40 % käytetään rakennuksissa. Se tarkoittaa sitä, että ympäristöpäästöistä yli 30 % syntyy siitä. Lämpöpumpun hankinta voi olla ihmisen merkittävin ilmastoteko. Jos otetaan esimerkkinä talo, jonka energiankulutus on 30 000 kWh vuodessa, esimerkiksi suora sähkölämmitys -talo. Kun siihen asennetaan ilmalämpöpumppu, niin parhaimmillaan me voidaan jopa puolittaa se lämmitysenergian kulutus, eli silloin se kuluttaisi ostoenergiaa 15 000 kWh vuodessa. 

Ilmavesilämpöpumpulla puolestaan parhaimmillaan päästään noin ⅓ kulutukseen siitä alkuperäisestä, eli silloin ollaan 10 000 kilowattitunnissa vuodessa. Ja maalämpöpumpulla tänä päivänä parhaimmillaan päästään ⅕ kulutukseen, eli ostoenergiaa kuluu 6000 kWh vuodessa. Kyllä uskaltaisin väittää, että lämpöpumpulla lämmittäminen on sekä ympäristöystävällistä, että erittäin edullista.”

Kodin sisäilman laatuun vaikuttavat siis monet tekijät, myös lämpötila. Ja sillä lämmitysjärjestelmän valinnalla voidaan vaikuttaa paljon sisäilman laatuun ja jopa puhdistaa ilmaa, silloin kun sitä kierrätetään ilmalämpöpumpun läpi.

 

Muut sarjan jaksot (tulossa):