EU map.jpg

Neljä askelta kotitalouksien lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Uusiutuvan energian käytön maksimointi etenkin kotien lämmityksessä on tärkeä tavoite kestävän ympäristön ja hiilidoksidineutraaliuden näkökulmasta. Suomessa on vielä 130 000 kotitaloutta, joita lämmitetään fossiilisella tuontipolttoaineella.

Lämpöpumput ovat ratkaisevassa roolissa Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä1. Pohjoismaissa tulokset ovat jo vaikuttavia: Ruotsissa lämpöpumppu on jo oletusarvoinen lämmitysjärjestelmä2, Suomessa lämpöpumppuja on käytössä miljoona ja uusista rakennuksista noin 75–80 prosenttiin asennetaan lämpöpumppu3.  

Koko Euroopan mittakaavassa tilanne on huonompi: vuosittain asennettavista lämmitysjärjestelmistä vain joka kymmenes hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämpöpumppuja4. Tämä on selvästi ristiriidassa EU-komission kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä: 40 % osuus uusiutuvassa energiassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä5.        

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarkoittaa joukkoa Euroopan komission käynnistämiä aloitteita, joiden tavoitteena on tehdä Euroopasta vihreän teknologian avulla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Alan kärkiyrityksenä me Daikinilla näemme, että tavoitteisiin päästään neljän askeleen ohjelmalla.

Askel 1: Uudet rakentamismääräykset 

Energiatehokkuusdirektiivin voimaantulon jälkeen6 kaikissa Euroopan maissa on ryhdytty toimenpiteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Käytännön toimenpiteet liittyvät rakennusten vaipan parantamiseen sekä uusiutuvan energian käyttöönottoon.

Daikin arvioi, että tämä johtaa lämpöpumppujen markkinaosuuden selvään nousuun uusissa omakotitaloissa. Eri puolilla Eurooppaa on otettu käyttöön erilaisia vaatimuksia: esimerkiksi Itävallassa ei ole tammikuun 2020 jälkeen saanut asentaa öljylämmitystä uuteen asuinrakennukseen ja Alankomaissa uudisrakennuksia ei enää liitetä lainkaan kaasuverkkoon. Suomessa on siirrytty uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Lähes nollaenergiarakennus tarkoittaa rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus ja jonka tarvitsema erittäin vähäinen energia tulee laajalti uusiutuvista lähteistä.

Uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen kannalta tärkeitä ovat maaperän tai ilman lämpöä veteen siirtävät maalämpöpumput ja ilma–vesilämpöpumput. Niiden merkittävä etu on se, että samaa lämpöpumppua voidaan käyttää lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamisen lisäksi myös kodin viilentämiseen. Kuluttajat vaativat enenevässä määrin jäähdytysmahdollisuutta; osasyynä on ilmastonmuutos, mutta myös uusien rakennusten parempi eristysaste. Kun perinteisesti jäähdytystä varten on tarvittu toinen järjestelmä, voidaan kaksisuuntaisella ilma–vesilämpöpumpulla tai maalämpöpumpulla molemmat tarpeet täyttää yhdellä investoinnilla

Askel 2: Vauhtia energiaremontteihin

Vuosittain vaihdetaan uuteen keskimäärin yksi sadasta lämmitysjärjestelmästä. Vähimmäistavoite edellyttäisi vaihtomäärien kaksinkertaistamista seuraavan 10 vuoden aikana.

Vanhojen lämmityslaitteiden korvaaminen energiatehokkaammilla on tärkeä tekijä CO2-päästöjen vähentämisessä. Haasteena on kuitenkin EU-kansalaisten motivointi valitsemaan useammin energiaa säästävä lämmönlähde ja vakuuttaminen siitä, että lämpöpumpun valitseminen korvaavaksi energianlähteeksi on energiatehokas, kustannustehokas ja vakiintunut ratkaisu.

Suomessa energiaremontteja on vauhditettu öljylämmityksestä luopumiseen kohdennetulla ELY-keskuksen avustuksella, ARA:n energia-avustuksella sekä verotuksessa kotitalousvähennyksellä.

Askel 3: Fossiilisten polttoaineiden kannustimien lopettaminen

Päätöksentekijöiden tulisi välttää fossiilisia polttoaineita koskevia kannustimia. Samalla uusiutuvan energian teknologialle tarvitaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet7.

Hallitusten kannustimet voivat lyhyellä tähtäimellä auttaa nopeuttaa siirtymistä hiilineutraaliin lämmitykseen ja tuoda lämpöpumput kaikkien eurooppalaisten saataville. Pitkällä aikavälillä peruskäyttäjän motiivin lämpöpumpputekniikkaan panostamisessa tulee olla reilu: tasapainotetut energian hinnat sekä totuudenmukaiset tiedot rakennusten todellisesta energiatehokkuudesta ja hiilidioksidipäästöistä. Monissa Euroopan maissa sähkön ja kaasun hintaero on liian suuri, jotta lämpöpumppu olisi taloudellisesti houkutteleva sijoitus. 

Askel 4: Uusiutuvaa energiaa käyttävä lämmitys vakioksi saneerauksissa

Me Daikinilla uskomme, että lämmitysjärjestelmää remontoitaessa lämpöpumpun on oltava vakioratkaisu.  Uuden sukupolven lämpöpumput ovat energiatehokkaita myös matalissa ulkolämpötiloissa. Vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin tarkoitetut lämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja ne sopivat minkä tyyppisiin asuinrakennuksiin tahansa, olipa kysymys uudisrakentamisesta tai vanhan järjestelmän päivityksestä. 

Lämpöpumppujen vaikutus kotitalouksien lämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle lisääntyy entisestään, kun vihreän sähkön osuutta koko EU:n sähköntuotannosta nostetaan 60 prosenttiin.

Tulevaisuus

Me Daikinilla olemme innoissamme muutoksista alalla ja tärkeästä roolistamme innovatiivisen teknologian tuomisessa kansalaisten koteihin. Haluamme myös varmistaa, että kaikki sidosryhmät, kuten asennusliikkeet ja arkkitehdit ovat mukana.

Voimme tehdä osamme myös siinä, että teemme asennuksesta mahdollisimman helppoa erinomaisella suunnittelulla. Euroopassa on tarvittava teknologia, osaaminen ja investoinnit lämpöpumppujen käytön laajentamiseksi. Omakotitaloista kerrostaloihin, pienistä liikerakennuksista suuriin tehtaisiin, tämän päivän lämpöpumput ovat valmiit laajaan käyttöön. 

Kaikki merkit viittaavat siihen, että toiminnan aika on nyt! Vakuutetaan yhdessä saneerausmarkkinat siitä, että lämpöpumput ovat tulevaisuus, ja lisätään tietoisuutta energiaan, kustannustehokkuuteen ja ympäristöön liittyvistä eduista.

Voit katsoa Renovation wave -webinaarimme täällä

 

1 European Commission, Questions and answers, consulted 05 May 2021, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/qanda_20_24
2 International Energy Agency, Sweden country profile, consulted 14 September 2020, https://www.iea.org/countries/sweden
3 Hydrogen in the energy system of the future: focus on heat in buildings, consulted 10 May 2021, https://www.iee.fraunhofer.de/content/dam/iee/energiesystemtechnik/en/documents/Studies-Reports/FraunhoferIEE_Study_H2_Heat_in_Buildings_final_EN_20200619.pdf
4 EHPA market report, https://www.ehpa.org/market-data/
5 State of the Union, Heating and cooling renewable systems penetration, consulted 05 May 2021, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/qanda_20_1598
6 EPBD, Energy performance of buildings directive, consulted 05 May 2021, https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/energy-performance-buildings-directive_en
7 European Commission, Energy and taxation, consulted 10 May 2021, https://ec.europa.eu/energy/topics/markets-and-consumers/energy-taxation_en
nelja-askelta-lammityksen-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen.jpg

Lue myös