Muutimme reilu vuosi sitten Tuusulaan 138-neliöiseen maalämmöllä lämpiävään omakotitaloon. Vaikka asuintiloja lämmittää maalämpöpumppu, niin talousrakennus, jossa on autotalli ja pieni lämmin varasto, lämpiää suoralla sähköllä.
Syksyllä asensimme taloon kaksi ilmalämpöpumppua: sopivasti talon keskellä olevan käytävän päähän sijoitettiin Daikin Emuran sisäyksikkö ja autotalliin Daikin Perfera H 30. Tiivistelmä ensimmäisistä mittaustuloksista on lyhyesti tämä: syksyllä energiankulutus väheni merkittävästi.
Vertailutietoa kodin energiankulutuksesta ennen ja jälkeen ilmalämpöpumppuja on nyt siis syys- ja lokakuulta. Syyskuussa sähköä kului 1300 kWh vähemmän, lokakuussa 750 kWh vähemmän kuin vuonna 2021, vaikka sää oli vuosi sitten kylmempi.
Kodin peruskulutus, joka muodostuu valaistuksesta, ruuanlaitosta, kylmälaitteista ja käyttöveden lämmityksestä on noin 500 kWh tasolla kuukaudessa. Tämä osuus sähkönkulutuksesta on poistettu alla olevasta kuvaajasta, koska siihen ei lämpöpumpuilla voi vaikuttaa.
Sähkön kulutus lämmitykseen: tumma sininen 2021, vaalea sininen 2022. Lämmitystarveluku: yhtenäinen viiva 2021, katkoviiva 2021.
Autotallin suoralla sähköllä toteutettu lattialämmitys kuluttaa paljon energiaa, joten on selvää, että siellä ilmalämpöumpulla säästyy energiaa. Lattiapinta-alaa on 35–38 neliötä, nosto-ovi on suuri ja ohut, joten sen läpi vuotaa lämpöä reilusti. Kun ovi avataan ainakin kaksi kertaa päivässä, ehtii koko autotallin lämmin ilma vaihtua joka kerta käytännössä kokonaan.
Pieni varasto pidetään edelleen lämpimänä suoralla sähkölämmityksellä. 15 neliön tilaan ei kannata ilmalämpöpumppua laittaa ja kodissa on tavaroita, jotka on varastoitava lämpimässä ja kuivassa.
Autotallista säästyy paljon energiaa ilmalämpöpumpulla
Autotallin lattialämmitys on ollut syksyn kokonaan pois päältä ja Perferan pyyntilämpötila on asetettu +15 asteeseen. Kulutuksen seuranta jatkuu, mutta voi olla, että talven kylmimpinä kuukausina pidetään myös lattialämpöä pienellä päällä.
Lämmityskauden pituus on eteläisessä Suomessa 250 vuorokauden luokkaa, ja siitä valtaosan lämpötila saahaa +10 asteen ja -10 asteen välillä. Se on ilmalämpöpumpulle optimilämpötila ja lämpöä tuotetaan keskimäärin nelinkertaisella hyötysuhteella. Yhdellä kilowatilla ostettua sähköä saadaan siis 4 kilowattia lämpöä.
Tämä on tärkeä asia muistaa, kun ajatellaan energiansäästöä: pelkästään talven äärilämpötiloihin ei kannata keskittyä, sillä lämmityskauden leutojen päivien energiantarve on vuositasolla suuri.
Ilmalämpömpun ja maalämpöpumpun yhdistelmä asuintiloissa
Daikin Emura sijoitettin keskelle taloa paikkaan, josta lämpö ja viilennys jakautuu mahdollisimman hyvin koko asuntoon.
Vaikka lämmintä suoralla sähköllä lämmitettävää autotallia saattoikin pitää pienenä energiasyöppönä, niin kodin kokonaisenergiankulutuksen kannalta merkittävämpi on kuitenkin lähes 140-neliöinen asuinrakennus.
Autotallin Perfera on H-malli, Daikinin termein laite on ”optimoitu lämmitys” -mallistosta. Sen suoritusarvot taataan -25 asteeseen, olemme itse testanneet pumppua -30 asteen pakkasessa eikä sillä totta puhuen ole pakkasrajaa.
Asuintiloihin asennettu Daikin Emura Cool taas on varsinaisesti optimoitu jäähdytyskäyttöön – tai lämmitykseen Keski-Euroopan olosuhteissa. Kun varsinaisen talon puolella on maalämpöpumppu ja vesikiertoinen lattialämmitys, niin ilmalämpöpumppu ajateltiin ensisijaisesti kesän hellepäivien asumismukavuuden parantajaksi. Jäähdyttäessään se myös poistaa kosteutta sisäilmasta, jolloin ilma tuntuu viileämmältä.
Syksyllä olemme kuitenkin käyttäneet Emuraa lämmitykseen, sillä sen toiminta-alue ulottuu -20 asteeseen saakka ja kurakeleillä se toimii erittäin hyvällä hyötysuhteella. Kun lämmöntarve on pieni, niin on huomioitava, että ilmalämpöpumpun ottoteho on myös pienempi kuin ilma-vesilämpöpumpun tai maalämpöpumpun.
Nyt mennään insinööritieteiden puolelle: jos maalämpöpumppu on on-off -tyyppinen, niin leudossa lämpötilassa on edullisempaa tuottaa lämpö ilmalämpöpumpulla. Invertterityyppisellä, mimimiteholtaan pienellä maalämpöpumpulla lämmittäminen taas on halvempaa kuin ilmalämpöpumpun käyttö.
Kyse on maalämpöpumpun hyötysuhteesta: on-off -maalämpömpun teho ei säädy, vaan kun energiantarve on vähäinen, sen käyntiä katkotaan enemmän. Lämpöpumppu käy hetken, sammuu, käy taas hetken ja sammuu uudestaan. Silloin hyötysuhde on heikko.
Laadukas invertterityyppinen maalämpöpumppu käy aidosti pienemmällä teholla silloin, kun lämmöntarve on vähäinen. Daikin Altherma 3 GEO -maalämpöpumpun minimiteho on vain 850 wattia, joten sillä lämpöä saadaan syksylläkin edullisesti. Tyypillisten invertteriohjattujen maalämpöpumppujen minimiteho on kuitenkin 1,5 kilowattia, joten leudolla säällä ne käyvät katkokäyntiä on-off-pumpun tapaan.
Kuten voi arvata, niin meillä on vanhahtava on-off-maalämpöpumppu. Syys-lokakuussa olemme siis säästäneet sähköä, kun olemme käyttäneet maalämpöpumpun ja lattialämmityksen sijaan ilmalämpöpumppua. Tämän havainnon jälkeen mieleeni hiipi kysymys siitä, kannattaisiko maalämpöpumppu päivittää ensi kesänä.
Asumismukavuus puoltaa ilmalämpöpumpun käyttöä
Toinen näkökulma ilmalämpöpumpun käyttöön on asumismukavuus. Syksyllä ja keväällä ulkolämpötila vaihtelee rajusti – varsinkin keväällä myös aurinko alkaa lämmittää päivällä tuntuvasti sisätiloja, vaikka yöllä voisi olla vielä reippaasti pakkasta.
Lattiaan valetulla lämmitysputkistolla on monia etuja. Energiatalouden näkökulmasta tärkein asia on matala kiertoveden lämpötila, jonka ansiosta lämpöpumpun hyötysuhde on mahdollisimman hyvä. Laatta myös varaa lämpöä, joka tuo joustoa sähkön hinnan vaihdellessa ja mahdollistaa osaltaan energiankulutusten huippujen tasaamisen.
Vuorokauden lämpötilojen vaihdellessa rajusti keväällä ja syksyllä varaava laatta on kuitenkin hidas: se ei ehdi lämpiämän ja jäähtymään tarvittavassa tahdissa. Silloin ilmalämpöpumpulla voidaan lämmittää nopeasti tarvittaessa. Syksyn aikana huomasin myös sen, että sateisina päivinä tuntuu helposti viileämmältä vaikka sisälämpötila olisikin sen 22 °C. Tämä johtuu siitä, että ilmassa on enemmän kosteutta. Tilanne korjaantui kun nostin sisälämpötilan pyyntiä 1 asteen verran. Parastahan tässä on se, että asumismukavuus paranee ja silti sähköä kuluu vähemmän.
Mutta palataan ilmalämpöpumppu – maalämpöpumppu -talon energiankulutukseen kun seurantatietoa on vielä parilta kylmemmältä talvikuukaudelta. Juuri nyt marraskuun alussa näyttää siltä, että ilmalämpöpuput lämmittävät vielä erittäin hyvällä hyötysuhteella.
Jussi Kummu
tuotepäällikkö, Daikin Finland