Kesän hellejaksoilla asuminen kerrostalossa voi olla tukalaa, mutta koneellinen jäähdytys on uudemmissakin taloyhtiöissä harvinaisuus. Vaatimukset ovat kuitenkin muuttumassa ja koneellisen jäähdytyksen arvioidaan tulevan välttämättömäksi ratkaisuksi 2020-luvun lopulla EPBD-direktiivin myötä. Lämpöpumpuilla voidaan parantaa pienillä käyttökustannuksilla myös vanhan kerrostalon asumismukavuutta.
Lämpöpumppu on kaikkein tehokkain viilennyslaite. Sillä asunnon lämpötila voidaan pitää mukavuusalueella läpi kesän ulkolämpötilasta ja auringonpaisteesta huolimatta pienillä käyttökustannuksilla.
Daikinin suositukset tehokkaaseen jäähdytyksen toteutukseen taloyhtiössä:
Osakkaiden itse hankkima huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu. Asentaminen on useimmissa kohteissa mahdollista, jos huoneistossa on parveke, johon lämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa. Ennen asennusta on aina tehtävä muutostyöilmoitus taloyhtiölle.
Taloyhtiön yhteisenä hankkeena toteutettava keskitetty VRV-jäähdytysjärjestelmä, jossa yhteen ulkoyksikköön voidaan liittää jopa 64 sisäyksikköä. Ulkoyksikkö sijoitetaan useimmiten katolle tai ullakkotilaan.
Lue muista ratkaisuista kerrostalon viilennysjärjestelmäksi: Vaihtoehdot kerrostalon viilentämiseen.
Miksi jäähdytys kerrostaloon?
Tarvitaanko Suomessa viilennystä kerrostaloasunnoissa? Suomessa on koettu 2000-luvulla lukuisia kesiä, jolloin päivälämpötila on pysynyt hellelukemissa viikkojen ajan. Esimerkiksi heinäkuussa 2025 kertyi yli 30 asteen lämpötilan päiviä Ilmatieteen laitoksen mukaan yhteensä 20.
Rannalla hellekesä on mukava, kaupunkiasunnossa se voi olla tukala – vanhuksille ja perussairaille jopa suoranainen terveysriski. Auringon paistaessa ikkunoiden lämpötila nousee nopeasti 40 asteeseen. Auringon säteily kuumentaa sisätiloja sekä säteilyn lämmittämien pintojen että lämpöpatterina toimivien ikkunapintojen kautta.
- Miksi viilennys: asumismukavuus ja -terveys, kiinteistön arvo ja houkuttelevuus.
- Kaksi polkua: nopea osakasratkaisu tai hallittu taloyhtiön yhteishanke.
- Mikä on paras vaihtoehto: yksittäisten osakkaiden ratkaisu on helppo ja nopea, jos taloyhtiö on antanut luvan ja ulkoyksiköiden sijoitus parvekkeille mahdollista. Uuteen taloon ja remontin yhteydessä VRV-järjestelmä on tehokas ja siisti ratkaisu, joka ei vaikuta talon ulkoasuun ja parvekkeiden käytettävyyteen.
- Mitä hallituksen pitää päättää: periaatteet, pelisäännöt ja tekniset reunaehdot.
VRV-jäähdytysjärjestelmän ja huoneistokohtaisten ilmalämpöpumppujen vertailu
Keskitetty VRV-järjestelmä on taloyhtiön hanke. Uuteen taloon se on paras ja tehokkain viilennysratkaisu. Vanhaan taloon se edellyttää huoneistokohtaisia putkituksia, mikä onnistuu helpoiten putki- tai julkisivuremontin yhteydessä.
VRV-järjestelmä säätelee jäähdytystehoa tarkasti kunkin huoneistokohtaisen sisäyksikön tarpeen mukaan, jolloin energiaa käytetään vain siellä, missä sitä tarvitaan. Energiankulutusta voidaan myös seurata huoneistokohtaisesti.
VRV-viilennys perustuu samanlaiseen lämpöpumpputekniikkaan kuin huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu. Merkittävin ero on siinä, että ulkoyksikkö sijoitetaan rakennuksen katolle, ullakkotilaan, rakennuksen viereen tai vaikkapa autokatoksen tai -hallin yhteyteen. Yksi ulkoyksikkö voi tyypillisessä ratkaisussa jäähdyttää koko kerrostalon asunnot, mutta tarvittaessa myös lämmittää syksyllä ja keväällä. VRV Heat Recovery mahdollistaa myös lämmön talteenoton ja sitten hukkalämpöjen hyödyntämisen tehokkaasti rakennuksen sisällä. Samalla kun auringon paisteessa olevia huoneita viilennetään, lämpöä voidana siirtää rakennuksen sisällä huoneisiin, joissa tarvitaan lämmitystä.
Järjestelmään voidaan liittää erilaisia sisäyksiköitä, jotka voivat olla perinteisen pientalojen ilmalämpöpumpun sisäyksikön tyyppisiä, että myös rakenteisiin kanavoitavia tai alas laskettuun kattoon upotettavia. Tällöin sisäyksiköstä näkyy huonetilassa vain huomaamaton säleikkö.
Huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu on osakkaan hanke, johon tarvitaan taloyhtiön lupa. Ilmalämpöpumpun sisäyksikölle on varattava tila parvekkeelta siten, että se jää kaiteen alapuolelle. Tämän vuoksi lasitetun parvekkeen parvekelasitus on käytännössä pidettävä auki silloin, kun ilmalämpöpumppua käytetään. Myös osittain avoimena parveke lämpenee, kun sisätilojen ylilämpöä poistetaan ulkoyksikön kautta.
Ulkoyksikön vaatima tila on syytä ottaa huomioon pienellä parvekkeella. Ulkoyksikön ilmavirta voi myös vaikuttaa parvekkeen käytettävyyteen.
Ilmalämpöpumppua ei voi käyttää talvella lämmitykseen, sillä ulkoyksikköön tiivistyvä kosteus jäädyttäisi parvekkeen lattian ja vedenpoistoputket.
Kummallakaan järjestelmällä ei ole vaikutusta talon ilmanvaihdon toimintaan, koska jäähdytyksen aikana ainoastaan kierrätetään sisäilmaa sisäyksikön läpi.
Jäähdytysjärjestelmän käyttökulut ovat pienet. Tyypillisesti asunnon vuotuinen viilentäminen ilmalämpöpumpulla kuluttaa 50–200 kWh sähköä, joten kustannukseksi tulee 10–30 € vuodessa.
Taloyhtiön VRV-järjestelmä: muistilista hallitukselle
- Mitä se on: keskitetty järjestelmä, jossa eri huoneistojen lämpötilaa voi säätää tarpeen mukaan. Samalla järjestelmällä voidaan ratkaista myös kiinteistön liiketilojen jäähdytystarve.
- Edut taloyhtiölle: vähemmän ulkoyksiköitä, siistimpi julkisivu, yhtenäinen laatu ja ohjattavuus, taloyhtiön arvon paraneminen.
- Milloin järkevin: uudiskohde tai iso saneeraus (putki- tai julkisivuremontti), kun putkitukset ja läpiviennit tehdään samalla.
- Miltä VRV-järjestelmä näyttää asukkaalle: huoneistokohtainen säätö, laajasta sisäyksikköjen valikoimasta on helppo löytää asuntoon sopivia ratkaisuja
- Mitä se ei ratkaise: ei korvaa ilmanvaihtoa.
- Mitä pitää sopia: mittarointi- ja laskutusperiaate, huoltovastuu, käyttöoikeudet (asukas, huolto, isännöinti), järjestelmän suunnitteluvaiheessa äänitaso- ja sijoitteluperiaatteet.
- Integraatio: mahdollisuus liittää kiinteistöautomaatioon keskitetysti ohjattavaksi.
Lue myös: