Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut sähköpulan mahdollisuuksista talven kylmimpinä päivinä. Voiko ilmalämpöpumpun käyttäjä huomioida kulutushuiput tinkimättä asumismukavuudesta?
”Jokainen lämpöpumpun omistaja voi osaltaan auttaa sähkönkulutuksen tasaamisessa. Suomessa sähkönkulutus laskee puolen yön jälkeen ja alkaa kohota jälleen noin kello 6 aamulla”, lämpöpumppuvalmistaja Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo.
Talvella Suomen sähkön tarve lisääntyy tyypillisesti aamuyön tuntien jälkeen 10–15 prosentilla. Kummun vinkki lämpöpumpun käyttäjälle on hieman korkeamman lämpötila-asetuksen ajastaminen lämpöpumppuun aamuyön ajaksi. Sähköä ei voi kotona taloudellisesti varastoida, mutta lämpöä voi ainakin jossain määrin.
”Kolmen-neljän tunnin aikana saadaan varastoitua lämpöä talon seiniin ja lattioihin, jolloin aamupäivän aikana tarvitaan vähemmän sähköä asunnon lämmittämiseen”, Kummu neuvoo.
Lämpöä varastoituu talojen rakenteisiin
Kummu muistuttaa, että rakennuksilla on niiden massasta johtuva viive lämmityksen tarpeessa. Viive voi olla talon rakenteista riippuen jopa 3–5 päivää, joka mahdollistaa varautumisen myös kovempiin pakkasjaksoihin.
”Tällöin esimerkiksi ilmalämpöpumpulla voidaan nostaa sisälämpötilaa 2–3 päivän ajaksi 23–24 asteeseen lauhan sään aikana, jolloin lämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan. Pakkasen kiristyessä ilmalämpöpumpun asetuksen voi palauttaa 22 asteeseen ja sähköpattereiden termostaatit 20 asteeseen, jolloin lämmitykseen tarvittava sähköteho ei nousekaan niin paljon kuin tavallisesti”, Kummu laskee.
Suomessa on käytössä noin 600 000 ilmalämpöpumppua. Lämmitysteholtaan alle 26 kW maalämpöpumppuja on käytössä hieman yli 140 000 kappaletta ja ilma-vesilämpöpumppujakin on käytössä yli 51 000 kappaletta. Kummu arvioi, että lämpöpumppujen käytön optimoinnissa olisi potentiaalia leikata valtakunnallisesti huipputehon tarvetta sadoilla megawateilla.
Lämpöpumppumerkkien ja -mallien välillä on suuria eroja
”Laadukkaan lämpöpumpun valinnassa ja laitteiden mitoituksessa yhdessä asiantuntijan kanssa on syytä olla tarkkana, sillä eri merkkien ja mallien välillä on suuria eroja”‚ Kummu sanoo.
Esimerkiksi Daikinin Pohjoismaiden olosuhteisiin optimoitujen Daikin H-sarjan lämpöpumppujen suoritusarvot on ilmoitettu vielä -25 asteen lämpötiloissa, mutta laitteilla ei ole alinta käyttölämpötilaa. Altherma H -sarjan ilma-vesilämpöpumpuilla taas pystytään tuottamaan ongelmitta patterilämmitteisen omakotitalon tarvitsema 8 kilowatin lämpöteho -25 asteen lämpötilassa.
”Oikein valitulla, modernilla ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lattialämmitykseen tai puhallinkonvektoreihin yhdistettynä saada vielä 25 asteen pakkasella lähes puolet tarvittavasta lämpöenergiasta ulkoilmasta. Koko lämmityskauden aikana lämpökerroin voi olla neljä, eli yhdellä kilowatilla sähköä saadaan neljä kilowattia lämmitystehoa”, Kummu sanoo.