Ilmanlaatu koulussa: pitääkö olla huolissaan?

Puhdas ilma on tärkeää

koulujen ilmanlaatu

Viime kuukausina on julkaistu useita huolestuttavia lehdistöraportteja koulujemme ilmanlaadusta. Vanhempien kiukku kasvaa, eivätkä asiat heidän mielestään voi jatkua tällä tavalla. Mutta onko tilanne tosiaan niin vakava kuin jotkut väittävät? Entä miten ihmiset pystyvät lähettämään lapsensa kouluun altistamatta heitä myrkyllisille kaasuille?

Epäterveellinen ilma kahdessa kolmesta koulusta

Tämän vuoden maaliskuussa Greenpeace julkaisi tutkimuksen, joka toteutettiin 222 belgialaisessa koulussa yhteistyössä sen kumppaneiden, muun muassa League of Families -järjestön, kanssa. Marraskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin 2017 organisaatio mittasi typpioksidin (NO2) pitoisuutta passiivisen näytteenoton avulla. Tämä kaasu, etenkin sen ollessa peräisin dieselajoneuvoista, on erittäin vaarallista terveydelle. Liian suuri typpioksidipitoisuus ilmassa lisää astman, allergioiden ja diabeteksen riskiä, erityisesti lapsilla. Lisäksi tämä kaasu vaikuttaa haitallisesti kognitiiviseen kehitykseen.

Näiden mittaustulosten perusteella jopa kahdessa kolmesta koulusta on välttävä tai huono ilmanlaatu. Nämä tulokset perustuvat hyväksyttävän ilmanlaadun raja-arvoon 20 μg/m3. Viiden koulun pitoisuudet ylittivät jopa eurooppalaisen raja-arvon 40 μg/m3.

Liikenne syypäänä

Hollantilaisen BuroBlauw-toimiston mukaan, joka toteutti tutkimuksen Greenpeacen puolesta, autoliikenne on pääsyyllinen koulujen ilmansaasteisiin. Kaupungeissa sijaitsevien koulujen yleinen ilmanlaatu on esimerkiksi huonompi kuin maalaiskoulujen. Silti joissakin maalaiskouluissa, jotka sijaitsevat kapeilla kaduilla korkeiden rakennusten keskellä (”kaupunkikanjonit”), saadaan korkeampia lukemia kuin kaupunkikouluissa, jotka eivät sijaitse kaupunkikanjonissa.

Koulut eivät ole ainoita paikkoja, joissa lapset joutuvat kestämään saastunutta ilmaa. Ilmanlaatua koskevien virallisten flaamilaisten tietojen perusteella Antwerpin toimintaryhmä StRaten-Generaal kartoitti tilannetta kouluissa, päiväkodeissa, kesäleireillä ja urheilukentillä. Tämä tutkimus, joka myös lähtee raja-arvosta 20 μg/m3, osoittaa, että noin kolmasosassa näistä paikoista altistuu huonolaatuiselle ilmalle.

Näiden kahden tutkimuksen tulokset ovat tyrmääviä. Typpioksidipitoisuus ei ole suuri pelkästään suurilla kaupunkialueilla, vaan myös paikoissa, joissa voisi odottaa parempaa ilmanlaatua. Flaamilaisen Éen-kanavan Pano-ohjelmassa laadittu raportti on tuonut ongelman täysimittaisesti flanderilaisten tietoisuuteen.

Mielenosoitukset ja poliittiset toimenpiteet

Brysselissä ja Flanderissa vanhemmat ja lapset ovat jo lähteneet kaduille useita kertoja osoittamaan mieltään koulujen paremman sisäilman puolesta. Yli 40 koulua on osallistunut kampanjoihin pääsiäisloman viimeisenä päivänä. Mielenosoittajat tukkivat kadut ja ilmaisivat tilanteen vakavuutta hengityslaitteilla ja kylteillä, joissa luki esimerkiksi ”minä tukehdun” ja ”antakaa ilmaa”. Väsyneinä pitkiin ja haiseviin liikenneruuhkiin koulujen lähellä he kannustivat poliitikkoja kantamaan vastuuta.

Flaamilainen ympäristöministeri Joke Schauvliege tunnustaa, että toimia tarvitaan. De Morgen -päivälehdessä hän sanoo, että dieselin käytöstä luopuminen ja matalapäästöiset vyöhykkeet ovat parhaat lyhyen aikavälin ratkaisut. Ministerin mukaan myös pienen mittakaavan aloitteet ja paikalliset aloitteet ovat erittäin tärkeitä. Toimintaryhmien mielestä ne eivät kuitenkaan riitä. Ryhmät painottavat integroidun lähestymistavan tarvetta ja katsovat, että koulujen kaltaisten herkkien kohteiden sijoittaminen raskaasti liikennöityjen reittien lähelle tulisi lopettaa.

Antwerp on päättänyt ottaa nämä vaatimukset huomioon ja tarkastelee ensimmäisenä flaamilaiskaupunkina ilmanlaatua ennen lupien myöntämistä uusille kouluille ja päiväkodeille.

Ilmanlaatu kouluissa: Mitä voin tehdä?

Sanomattakin on selvää, että lastesi hengittämän ilman laatu määräytyy koulun sijainnin mukaan. Tätä valintaa rajoittavat valitettavasti usein kaupunkien pitkät odotuslistat ja kyläkoulujen vähäinen määrä.

Mitä siis pitäisi tehdä? Ensinnäkin on vältettävä ongelman pahentamista eli esimerkiksi jätettävä kuljettamatta lapset kouluun. Mittaukset osoittavat, että ilman NO2-pitoisuus on alhaisempi koulun ollessa kiinni (ja vanhempien jättäessä autonsa talliin).

Myös kouluilla on kuitenkin vastuuta asiasta. Kantaakseen vastuunsa ne voivat sijoittaa ilmanvaihtojärjestelmiin ja/tai kestäviin ilma-ilma-lämpöpumppuihin, jotka on suunniteltu paitsi lämmittämään ja jäähdyttämään, myös puhdistamaan sisäilmaa.

Liittyvät asiat