Coanda-efektin hyödyntäminen optimoi lämpöpumpun ilmavirtauksen sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä, tuloksena on parempi lämpötilajakauma koko huoneessa.
Lämpöpumppumarkkinoilla on paljon tarjontaa, mutta millä perusteilla tavallinen kuluttaja voi tehdä oikean valinnan? Saako halvalla hyvää ja toimiiko lämpöpumppu varmasti pohjoisen talvessa?
”Vaikka teknisiin yksityiskohtiin ei osaisikaan syventyä, niin tunnettu merkki, hinta, asennusfirman laatu, ja kaukokäytön mahdollisuus kertovat lämpöpumpun laadusta”, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.
Maailman suurimpiin lämpöpumppuvalmistajiin kuuluvan Daikinin tuotekehitysjohtaja Bart Aspeslagh kehottaa kiinnittämään huomiota energiatehokkuuteen. Parhailla lämpöpumpuilla on myös paras energiatehokkuusmerkintä A+++.
Kun kyse on Suomesta, on lämpöpumpun oltava optimoitu pohjoisiin olosuhteisiin eikä pelkästään etelän jäähdytystarpeeseen. Laadusta kertoo myös uuden, entistä ympäristöystävällisemmän ja lämpöpumpun hyötysuhdetta parantavan R-32-kylmäaineen käyttö.
Oikea lämpöpumppu oikeaan kohteeseen
Oikean lämpöpumpun valinnan pitää Daikinin Bart Aspeslaghin mukaan kuitenkin lähteä liikkeelle käyttäjän tarpeesta ja käyttökohteesta, jotta varmistettaisiin paras tehokkuus ja suurimmat säästöt myös pidemmän ajan kuluessa.
”Lähtökohtana on paikkakunnan ilmasto sekä talon energiatehokkuuteen vaikuttavat asiat kuten eristysten määrä. Talon ominaisuuksiin perustuva lämmön tarve ja lämmitysprofiili ovat perusta, joka määrittelee tarvittavan lämpöpumpun kapasiteetin: monenko kilowatin pumppu kotiin tarvitaan”, Aspeslagh luettelee.
Seuraava peruskysymys on kuuman käyttöveden tarve. Yksinkertaisella ja edullisella vaikkapa suoran sähkölämmityksen korvaavalla ilma–ilmalämpöpumpulla kuumaa vettä ei pystytä tuottamaan, mutta ilma–vesilämpöpumppu lämmittää vesivaraajaa ja toimii myös vesikiertoisen lämmityksen energianlähteenä.
Lue lisää:
- Optimoitu lämmitys ja viilennys ilmalämpöpumpulla
- Matalan lämpötilan ilma-vesi-lämpöpumppu – Energiatehokas ratkaisu lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottoon
”Lämpimän veden tarpeeseen vaikuttaa suoraan asukkaiden määrä ja myös mahdollisesti eri aikoina vaihteleva veden käyttötarve”, Aspeslagh muistuttaa.
Tehokkain laite erittäin kylmissä olosuhteissa on maalämpöpumppu, jonka hyötysuhde pysyy tasaisena ulkolämpötilasta riippumatta.
Lämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt huomattavasti
Jussi Hirvosen mukaan lämpöpumput ovat kehittyneet viime vuosina niin, että eroa on kuin yöllä ja päivällä.
”Kun vanhat ilmalämpöpumput oli kytkettävä pois –15 asteen pakkasella ja silloin lämpökerroin oli jo yksi. Nykyaikaista pumppua ei tarvitse sammuttaa pakkasella ja lämpökerroin painuu lähelle ykköstä vasta –30 asteessa”, Hirvonen kertoo.
Lämpökerroin kertoo lämpöpumpun hyötysuhteesta. Jos vuotuinen lämpökerroin on neljä, niin kilowatilla ostettua sähköä tuotetaan vuositasolla keskimäärin neljä kilowattia lämpötehoa.
”Lämpöpumppujen suorituskyky hyvin kylmässä on parantunut huomattavasti”, Aspeslagh vahvistaa. ”Erityisesti on pystytty kehittämään kompressorin ja kylmäaineen säätötekniikkaa, jonka ansiosta lämpöpumpun kapasiteetin pienentyminen kylmissä olosuhteissa on minimoitu ja virtauslämpötilat on maksimoitu.”
Käyttömukavuutta on parantanut hallintajärjestelmien kehitys, joka on Aspeslaghin mukaan ollut viime vuosina valtavaa. Lämmitysjärjestelmää voi säätää helposti sekä kotoa että etänä älypuhelimen sovelluksella.
”Etäkäyttöominaisuudet ovat entistä tärkeämpiä, sillä lämpöpumppuja on asennettu paljon vapaa-ajan asuntoihin”, Hirvonen huomauttaa.
Lue lisää: Mistä tunnistat hyvän lämpöpumpun?
Laadukkaassa lämpöpumpussa on etähallintamahdollisuus, jonka avulla esimerkiksi kesämökin lämpötilan voi säätää oikealle tasolle etukäteen jo kotoa lähdettäessä.