Lämpöpumpuilla nopeita säästöjä 1,2 miljoonaan pientaloon


Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde kovilla pakkasilla on parantunut merkittävästi

Suomessa on 1,2 miljoonaa pientaloa, joiden lämmityksessä voitaisiin saavuttaa nopeita säästöjä korvaamalla tai täydentämällä vanhaa sähkö- tai öljylämmitystä lämpöpumpulla. Parhaiden lämpöpumppujen vuosilämpökerroin on yli viisi, eli pumppu tuottaa vuodessa viisinkertaisesti lämpöä verrattuna sen käyttämään sähköön.

 

”Kaikkien öljyllä ja sähköllä lämmittävien kannattaa hankkia ainakin ilmalämpöpumppu. Investoinnin kannattavuus on hyvä, sillä kustannukset ovat pienet ja säästö iso”, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

 

  • Ilmalämpöpumpun, joka siirtää lämpöä ulkoilmasta ja puhaltaa sen sisätiloihin, voi asentaa millä lämmitysjärjestelmällä varustettuun taloon tahansa.
  • Ilma-vesilämpöpumppu taas siirtää ulkoilman lämpöenergiaa vesikiertoiseen lämmitykseen ja sopii siksi suoraan sähkö- tai öljylämmityksen korvaajaksi. Sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä.  

 

Lue lisää: 

 

Uudet lämpöpumput toimivat yhä paremmin kovilla pakkasilla

Maailman suurimpiin lämpöpumppuvalmistajiin kuuluvan Daikinin tuotekehitysjohtaja Bart Aspeslagh kertoo lämpöpumppujen suorituskyvyn parantuneen viime vuosina dramaattisesti erityisesti kylmissä olosuhteissa. Suomessa tällä on erityistä merkitystä, sillä lämmityskausi on pitkä.

 

”Hyvälaatuiset ilma- ja ilma–vesi-lämpöpumput toimivat tehokkaasti aina alimpaan toimintalämpötilaan -20–25 pakkasasteeseen saakka. Daikinin lämpöpumppuja ei myöskään tarvitse sammuttaa pakkasen kiristyessä”, Aspeslagh kertoo.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkoilman energiaa hyödyntävä lämpöpumppu toimii tehokkaasti suurimman osan lämmityskaudesta. Kauden pituus on eteläisessä Suomessa 250 vuorokautta. Viimeisten kolmen talven aikana pakkanen on ainakin hetkellisesti käynyt 20 astetta kireämpää Vantaalla keskimäärin viitenä, Tampereella kahdeksana ja Jyväskylässä 12 talvipäivänä.  

 

Rakennusten lämmitykseen käytetään Suomessa hieman yli neljäsosa kaikesta energiasta. Pientalojen osalta osuudet ovat vielä suurempia; huonetilojen lämmitys vastaa jopa 40–60 prosenttia ja käyttöveden lämmitys noin 10–25 prosenttia kotitalouden koko energiankäytöstä.

 

 

Jäähdytyksen energiantarve vähäinen

 

Ilmalämpöpumpun etu on se, että samalla laitteella pystyy ilman lisäjärjestelyjä sekä lämmittämään että jäähdyttämään huonetiloja. Kiinnostus jäähdytykseen lisääntyi Suomessa kesän 2018 helleviikoilla, kun yölämpötilatkin olivat tuskallisen korkeita. Mutta hukkuvatko talvikauden lämmityksessä saavutetut säästöt jäähdytykseen?

 

”Jäähdytys on mukavuustekijä eikä energian tarve ole merkittävä. Suomen olosuhteissa siihen ei mene euroa päivässä”, Jussi Hirvonen sanoo.

 

Lämpöpumput siis vähentävät kokonaisuudessaan energiantarvetta, vaikka kesällä olisikin tarve lyhytaikaisesti myös jäähdytykseen. Talven kymmenien asteen lämmitystarpeeseen verrattuna kesällä lämpöpumpulla tuotettavat lämpötilaerot ovat myös varsin pieniä, sillä usein parin asteen jäähdytys riittää viilentämään sisätilat miellyttäviksi.

 

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan helteinen kesä 2018 oli ensimmäinen, jolloin sähkönkulutus lähti nousuun ilman lämmetessä. Lämmityksen energiantarve on kuitenkin selvästi suurempi kuin jäähdytyksen – tästä kertovat myös sähkönkulutuksen huiput, jotka nousevat kylminä talvipäivinä 15 000 megawattiin ja kesällä jäädään selvästi alle 9000 megawattiin.

 

”Nyrkkisääntö on, että talvella pakkasen kiristyessä yhdellä asteella sähkönkulutus nousee noin 150 MW.  Kesällä taas lämpötilan ylittäessä +18 astetta vaikutus on 50 MW/aste”, Fingridin käyttötoiminnan kehityspäällikkö Jonne Jäppinen kertoo.

 

Ympäristöystävällinen R32-kylmäaine parantaa myös energiatehokkuutta

Yksi lämpöpumppujen energiatehokkuutta parantava ja ilmastovaikutuksia pienentävä kehitysaskel on uuden R-32-kylmäaineen käyttöönotto. Kylmäaineen tehtävä on lämmön siirtäminen sisä- ja ulkoyksiköiden välillä, joten niiden kehitystyö parantaa suoraan lämpöpumpun hyötysuhdetta.

 

Kasvihuoneilmiötä kiihdyttävien kaasujen käyttö kylmäaineina kielletään vuoden 2025 alusta, mutta edistyneimmät lämpöpumppuvalmistajat ovat siirtyneet jo nyt ympäristöystävällisen R-32:n käyttöön.

 

”R32 siirtää myös tehokkaammin lämpöä, joten sen avulla olemme voineet vähentää sähkönkulutusta noin 10 prosenttia yleisesti käytettyyn R-410A-kylmäaineeseen verrattuna. Lisäksi sen kasvihuonevaikutus kolmanneksen pienempi, joten ero ympäristön kannalta on merkittävä”, Bart Aspeslagh kertoo.

 

Uusien lämpöpumppujen energiatehokkuutta on parannettu myös kompressori- ja kylmäaineen säätötekniikkaa kehittämällä. Tämä on vaikuttanut osaltaan myös siihen, että laitteiden kapasiteetti pysyy mahdollisimman korkealla tasolla sään kylmetessä.

Related articles