Daikin

Daikin näyttää tietä
vuodenaikatehokkuuteen

Nimellinen vs. Vuodenaika

Nimellistehokkuudesta...
Tähän asti jäähdytys- ja lämmityslaitteiden energiatehokkuutta on mitattu keinotekoisissa, vakio-olosuhteissa. Esimerkiksi ilmastointilaitteiden osalta näin on tehty 35°C vakiolämpötilassa täydellä jäähdytysteholla. Näin on saatu nimellinen energiatehokkuus, joka ei tietenkään edusta lähimainkaan sitä tapaa, jolla ilmastointilaitteita päivittäin käytetään.

todellisuuden kautta...
Todellisuudessa energian kulutus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan, mikä saattaa vaihdella huomattavasti lämmitys- tai jäähdytyskauden aikana. Jäähdytystä ei aina tarvita edes keskikesällä. Tällöin seisontajaksojen energiankulutus tulisi myös ottaa huomioon mittaustulosten tarkentamiseksi.

vuodenaikatehokkuuteen
Tästä on vuodenaikatehokkuudessa kysymys: syklinen enrgiatehokkuuden mittaus ottaen lämpötilan vaihtelut huomioon. Edistyksellisten ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen tarvitsee tuskin koskaan käydä täydellä teholla, sillä ne pystyvät sopeuttamaan jäähdytys- ja lämmitystehonsa ulkolämpötilan mukaan. Ja edistykselliset ilmastointilaitteet ja lämpöpumput ovat sitä mitä Daikin on.

Pariisi - Berliini vs. 300 kierrosta

Esimerkki
Nimellis- ja vuodenaikatehokkuuden ero on sama kuin laboratoriotestin ja todellisen käytön välinen ero. Ero löytyy kaikista tuotteista. Jos esimerkiksi käytät autosi mainostettua polttoaineenkulutusta matkojesi suunnitteluun, voit kohdata ikäviä yllätyksiä. Täysi 60 litran polttoainesäiliö voi periaatteessa viedä sinut 1000 km päähän, Pariisista Berliiniin tai Barcelonaan. Mutta… viekö todella?

Laboratoriotesti, koeajo radalla ja ...todellisuus
Mainostetut, nimelliset tehokkuusarvot ovat tasaisissa, laboratorio-olosuhteissa tehtyjen mittausten tuloksia. Täydellä tankilla voit todellakin päästä 1000 km ajamalla 300 kierrosta Monte Carlon kilparadalla Monacossa tyynenä päivänä tasaista nopeutta. Todellisuudessa päivittäiset olosuhteet, tien kunto ja tuuli voivat vaikuttaa huomattavasti autosi tehokkuuteen.

Ei yllätyksiä
Asiat ovat hyvin samankaltaisia lämpöpumpuille ja ilmastointilaitteille. Vuodenaikatehokkuusmittaukset ottavat huomioon monia ilmastollisia kuoppia, ylämäkiä ja vastatuulia. Tarkoilla ja luotettavilla mittauksilla vältetään epämiellyttävät yllätykset energialaskuissasi.

Kaikkina vuodenaikoina, kaikkialla

Eri lämpötilat
Kesällä lämpötila voi joskus todella nousta 35 °C asteeseen, joka on laboratoriossa mitatun nimellistehokkuuden olosuhdelämpötila. Mutta hyvin usein lämpötila pyörii 25°C ympärillä suurimman osan jäähdytyskautta. Joskus ulkolämpötila saattaa pudota jopa alle 21°C keskimääräisen sisälämpötilan. Eurooppalaiseen talveen mahtuu vastaavasti myös muutakin kuin lunta ja pakkasta. Vuodenaikatehokkuus ottaa huomioon kaikki nämä trendipoikkeamat, rakentaen todellisen ja pitkäjaksoisen arvion lämpöpumppujen ja ilmastointilaitteiden todellisesta energiatehokkuudesta.

Eri alueet
Lämpöpumpun tai ilmastointilaitteen vuodenaikatehokkuus on tietysti erilainen eri alueilla riippuen siitä onko talven keskilämpötila -5 °C, + 5 °C vai +15 °C. Koska kesän ja talven keskilämpötilat ovat hyvin erilaiset Helsingissä, Pariisissa tai Ateenassa, käytössä on vuodenaikatehokkuusarvoja eri ilmastovyöhykkeille. Erot tulevat näkymään uusissa laitteiden energialuokkamerkinnöissä, jotka otetaan käyttöön 1.1.2013. Tämä auttaa takuulla arvioimaan paremmin energialaskun muodostumista.